220 osumaa
Lääkärin välittävä kosketus voi olla vaikuttava tilanteissa, joissa potilas kokee suurta huolta ja avuttomuutta, kirjoittaa Taina Kinnunen.
Kokemukset puoltavat sitä, että Suomessa kannattaisi palata 1990-lukua edeltäneeseen terveyskeskusjärjestelmään, kirjoittaa Jari Lehtonen.
Pimeässä ilo ei välity kimalaiselta toiselle, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Emme näytä pääsevän mielenterveyshäiriöiden oiremittareista ihan heti eroon, kirjoittaa Jari Turunen.
Sosiaalisesta mediasta saa rasvasotaan hyvää polttoainetta, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
En tunne tätä ihmistä, eikä minulla ole kykyä häntä lohduttaa, kirjoittaa Janna Manninen.
Epävarmuuden aikaa yritetään hallita unen neuroottisella varjelemisella, kirjoittaa Taina Kinnunen.
Jokaisella meistä on vastuu siitä, millaista viestiä välitämme ympäristöömme, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Läheisyyden kokeminen ei koidu kaikkien osaksi tässä pahassa maailmassa, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Sosiaalinen verkosto on kuin bioreaktori, jonka turbiinit jauhavat energiaa, kirjoittaa Jani Kaaro.
Oli jännittävää katsoa, kuinka potilaita sarjassa hoidettiin, kirjoittaa Janna Manninen.
Ketkä päättävät priorisoinnista, kysyy Eija Kalso.
Vanhuudesta on tehty pahe, kirjoittaa Eija Kalso.
Ei ole merkityksetöntä, millaisina ihmisen ikäkaudet valkokankailla näytetään, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Taustalla on vanha ajattelu oikeasta naiseudesta ja mieheydestä, kirjoittaa Taina Kinnunen.
Ennuste toipumisesta on sitä heikompi, mitä pidempään työstä poissaolo kestää, kirjoittaa Jan Schugk.
Entäpä, jos nuoret ensin ahdistuivat ja rupesivat lääkitsemään sitä sosiaalisella medialla, pohtii Jari Turunen.
Terveyden – tai ainakaan sairauden – ei pitäisi olla bisnes, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Lähes kaikki pitkäaikaissairaudet ovat parantumattomia, muistuttaa Eija Kalso.
Lihavuuden on arvioitu aiheuttavan terveydenhuollolle noin 3,5 miljardin euron menot, kirjoittaa Jan Schugk.
Potilas maallikkona ei voi tietää, milloin oire on hälyttävä, kirjoittaa Seija Vento.
Keinovalo on väistämätön paha yhteiskunnassa, jonka monet toiminnot vaativat valppautta kellon ympäri, kirjoittaa Topi Turunen.
Yleisimmin työhön yhdistetään mielen ja liikuntaelimistön sairaudet, kirjoittaa Kari-Pekka Martimo.
Somejunan kehitysvauhti jatkaa kiihtymistään ja jarrukapulaan tarttuminen on muuttunut lähes mahdottomaksi, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Jos mahdollisuudet taiteen tekemiseen viedään pois, istutan mielelläni puita, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Biisonit ovat tunnettuja siitä, että hiekkamyrskyn iskiessä ne eivät pakene kuten monet muut eläimet, kirjoittaa Sally Leskinen.
Uudet organisaatiot, potilastietojärjestelmät tai rakennukset eivät paranna potilaita, kirjoittaa Eija Kalso.
Pätkäpaastosta on tullut suosittu tapa hallita painoa ja edistää terveyttä. Mutta onko pätkäpaastolla lääketieteellisessä mielessä terveyshyötyjä ja vaikutusta painonhallintaan?
Tämä on kolumni, jonka olen yrittänyt kirjoittaa jo viiden vuoden ajan, kirjoittaa Janna Manninen.
Kun tarkemmin ajattelen, te vanhuksethan olette loputon startup-pöhinän lähde, kirjoittaa Jani Kaaro.
