177 osumaa
Talousajattelu on sovitettava maapallon ekologisiin reunaehtoihin, kirjoittaa Hanna Rintala.
Vankila-ajan muistot piinaavat edelleen Sirahei Popouta, joka hoitaa työkseen traumatisoituneita ihmisiä.
Sinun ei tarvitse rakastaa sitä hetkeä, kun yöllä heräät, kunhan et vihaa sitä, kirjoittaa Jani Kaaro.
En tiennyt tarkkaan, minkä ilon valitsin, kun otin perheeseen koiran, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Tekoäly on ollut viime aikoina kahvipöytäkeskusteluiden ykkösaiheita, erikoislääkäri Topi Turunen.
Koetan miettiä millaista olisi, jos olisi työvuorossa iltana, jolloin itsetuhoinen potilas koettaa päästä osastolle, kirjoittaa toimittaja-kirjailija Jani Kaaro.
Haluan tietää, kuka päättää, mitä tai kenen sairautta ei hoideta, kun rahat eivät hyvinvointialueella riitä, kirjoittaa lääkäri Tiia Reho. Hän ei halua hyväksyä hiljaista priorisointia terveydenhuollossa.
Toivon, että te opettajat tiedätte, miten paljon me teitä nuorisopsykiatrialla arvostamme, kirjoittaa Miila Halonsaari.
Julkisten palvelujen brändinimet eivät herätä luottamusta, kirjoittaa toimittaja Tiiamari Pennanen.
Kun potilas astuu ovesta sisään, lääkäri ei voi samalla miettiä mitään muuta, kirjoittaa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.
Merkittäviksi osoittautuneet keksinnöt on yleensä tavattu tehdä hereillä, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Häpeäyhteiskunnassa toiseuden kunnioitus on vähäistä, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Pelko on välttämätön, elämää säilyttävä tunne, kirjoittaa Topi Turunen.
Tavoitteena tulee olla, että liikkuminen ja terveellinen ruokailu opitaan jo varhain osaksi elämää, kirjoittaa Jarkko Heiskanen.
On asioita, joihin päteväksi tullaan vain tekemällä, kirjoittaa Marika Kandell.
Suomi on kulkemassa valitettavan itsekkääseen suuntaan, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Intensiivinen harrastukseni on auttanut minua auttamaan potilastani, kirjoittaa Isa Teeriaho.
Jos hoidan tietokonetta enemmän kuin potilaita, jokin on pielessä, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Hyvä romaani opettaa elämästä enemmän kuin psykologian oppikirja, kirjoittaa kirjailija ja psykologi Jussi Valtonen.
Kerta toisensa jälkeen näen, miten minun ja rollaattorimummojen ohi nousee hissi toisensa perään täynnä hyväjalkaiselta vaikuttavia ihmisiä, kirjoittaa lääkäri Marika Kandell.
Ennen vanhaan masennus ja etenkin ahdistus tulivat tarpeeseen, mutta ajat ovat muuttuneet, kirjoittaa lääkäri Jari Turunen.
Terveyttä edistävä ruokavalio ei edellytä kaikkia ”terveellisiä” ruokaryhmiä, toteaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
Suosittelualgoritmeihin liittyy usein myös turhautumisen ja ärsytyksen tunteita, kirjoittaa Johanna Vehkoo. Vehkoo on journalistiikan työelämäprofessori Tampereen yliopistossa.
Vahvan tieteellisen argumentin voi esittää monella tavalla, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Miksei sairastavuus voisi osittain olla ylisukupolvista perintöä, kysyy Sirpa Kähkönen.
Jaatko ympärillesi enemmän uskoa, toivoa, iloa ja valoa vai pelkoa ja pahaa oloa, kysyy Silja Kosola.
Luonnolla tiedetään olevan suuri merkitys mielen hyvinvoinnille, kirjoittaa Eija Kalso.
Suomen kirjakieli luotiin pitkäaikaisella, uutteralla työllä, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Ihmisen sosiaalinen sukupuoli voi ja saa olla moninainen, kirjoittaa Jani Kaaro.
Aivotasolla sinnikkyys on tietyssä mielessä yksinkertaista, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
