189 osumaa
Hyvä romaani opettaa elämästä enemmän kuin psykologian oppikirja, kirjoittaa kirjailija ja psykologi Jussi Valtonen.
Kerta toisensa jälkeen näen, miten minun ja rollaattorimummojen ohi nousee hissi toisensa perään täynnä hyväjalkaiselta vaikuttavia ihmisiä, kirjoittaa lääkäri Marika Kandell.
Ennen vanhaan masennus ja etenkin ahdistus tulivat tarpeeseen, mutta ajat ovat muuttuneet, kirjoittaa lääkäri Jari Turunen.
Terveyttä edistävä ruokavalio ei edellytä kaikkia ”terveellisiä” ruokaryhmiä, toteaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
Suosittelualgoritmeihin liittyy usein myös turhautumisen ja ärsytyksen tunteita, kirjoittaa Johanna Vehkoo. Vehkoo on journalistiikan työelämäprofessori Tampereen yliopistossa.
Vahvan tieteellisen argumentin voi esittää monella tavalla, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Miksei sairastavuus voisi osittain olla ylisukupolvista perintöä, kysyy Sirpa Kähkönen.
Jaatko ympärillesi enemmän uskoa, toivoa, iloa ja valoa vai pelkoa ja pahaa oloa, kysyy Silja Kosola.
Luonnolla tiedetään olevan suuri merkitys mielen hyvinvoinnille, kirjoittaa Eija Kalso.
Suomen kirjakieli luotiin pitkäaikaisella, uutteralla työllä, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Ihmisen sosiaalinen sukupuoli voi ja saa olla moninainen, kirjoittaa Jani Kaaro.
Aivotasolla sinnikkyys on tietyssä mielessä yksinkertaista, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Jos Donald Trumpin presidenttikausi olisi tv-draama, se olisi nerokkaasti käsikirjoitettu.
Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.
Huippuasiantuntija tietää paljon lähes ei-mistään, kirjoittaa Miila Halonen.
Suhteeni metaboliaan ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Eduskunnassa oleva laki hoitajamitoituksesta betonoi virheen kotihoidon ja hoivakotien välillä.
Hannu Lauerma aikoo kirjoittaa psykiatriasta ja etiikasta.
Japaniin kuuluvalla Okinawalla esivanhemmat kurkkivat yhä nykyäänkin takapihalta.
Ystävä on poissa, vaikea ymmärtää, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Pienelle lapselle sidos löytyy vanhemman eläytyvästä katseesta ja kosketuksesta, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Johanna Vehkoon kolumni käsittelee misinformaatiota, jota leviää myös uudesta koronaviruksesta.
Voisitko uhrata ajatuksen kalalle, kysyy Jani Kaaro kolumnissa.
Ruohonjuuritasolla näkee asioita, joihin haluaisi vaikuttaa, mutta keinoja ei ole, kirjoittaa Heidi Wikström.
– Miksi puhumme ilmastonmuutoksen yhteydessä edelleen vain kuluttajavalinnoista, ihmettelee Jussi Valtonen.
Data on valtaa, ja valta on sillä joka datan omistaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Tarvitsemmeko tosiaan kaikkea sitä terveysaiheista sisältöä, jota meille on tarjolla, kirjoittaa Tiina Raevaara kolumnissaan.
Kaiken pitäisi olla paremmin ? mutta ei ole, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Rääkki vie ihmisenä olemisen perusteisiin, kirjoittaa kirjailija Tiina Raevaara koilumnissaan.
Toukokuussa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla lapsista aistii kasvavan levottomuuden, kirjoittaa nuorisolääkäri Miila Halonen.