278 osumaa
Hikikomori tarkoittaa yksinkertaisesti sosiaalisesta elämästä syrjään vetäytynyttä, ja syrjään vetäytyneitä on toden totta Suomessakin.
Pandemia on yksi yhteiskuntiamme järisyttävistä voimista, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Leena Kaartisen matka maahan peruuntui, mutta hän uskoo, että terveydenhuolto saa toimia.
Nopeutetussa hyväksynnässä laiminlyöntejä - jatkotutkimuksia jää tekemättä.
Kolme presidenttiäkin tapasin, kertoi rouva Anu Wartiovaaralle lentomatkalla.
Täydellistä hyvinvointia ei ole olemassa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Tilan tunnistaminen vastaanotolla voi olla haastavaa.
Sankaritekojen sijaan lääkäriltä odotetaan ratkaisuja useammin pieniin kuin suuriin ongelmiin.
Koronatestien määrä selittää kuolleisuuslukuja. – Suomi on testannut yllättävän vähän, tutkimusprofessori Markku Peltonen sanoo.
Lääkärilehti kysyi viideltä asiantuntijalta, mistä koronassa ei puhuta tarpeeksi.
Mitä tapahtuisi, jos burnout voisi olla myös meillä oikea ja vakavasti otettava päädiagnoosi?
Hyödyntäminen on tärkeää diagnostiikassa, hoidossa, kuntoutuksessa ja tutkimuksessa.
? On hyvä, että rokotteita kehitetään monessa paikassa ja moneen toimintaperiaatteeseen perustuen, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.
Viime vuonna verkkopalvelua käytettiin lähes 21 miljoonaa kertaa. Käyntien määrä on kasvanut korona-aikana.
Etätyöskentely katastrofeissa on piirtynyt lihasmuistiin, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Koronaviruksen leviämistä väestössä tutkitaan satunnaisotannalla vasta-ainetutkimukseen.
Tuttuja molekyylejä tutkitaan COVID-19-tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä.
Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei meille synny sidonnaisuuksia, jotka voisivat heikentää puolueettomuutta, perustelee hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveysongelmien ehkäisyyn etsitään keinoja akatemiaohjelmalla.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat vastaavat muun muassa kysymykseen, kuinka hyvin hengityksensuojaimet suojaavat hengitystieinfektioilta.
Lapsettomuushoidot lahjasukusoluilla alkoivat Katja Ahingon mukaan ennakoitua vilkkaammin.
Ruohonjuuritasolla näkee asioita, joihin haluaisi vaikuttaa, mutta keinoja ei ole, kirjoittaa Heidi Wikström.
Mielikuvat itsestä riittävän hyvänä äitinä voivat puuttua.
Stanfordin yliopisto asetti 100 000 huippututkijaa paremmuusjärjestykseen julkaisutoiminnan vaikuttavuuden perusteella.
Lyhytterapiassa käydään läpi traumoja aiheuttavia tapahtumia.
Lievät masennuksen, ahdistuksen ja uupumisen muodot vaikuttavat lisääntyneen kuin levä Itämeressä, kirjoittaa nuorisolääkäri Silja Kosola.
Pohjoisessa on vireillä OYS:n potilastietojärjestelmän laajentaminen perusterveydenhuoltoon.
Tee se itse -keinohaimassa avoimen lähdekoodin ohjelmisto yhdistää glukoosisensorin ja insuliinipumpun toiminnan.
Terveyskeskuslääkäri Inga Tikkisen mukaan lääkärityövoimaa ei ole tarpeeksi.
Mielenterveysongelmien määrittäminen riippuu siitä, minkälaisia ilmiöitä vallitsevassa kulttuurissa pidetään poikkeavina.