Lääkkeittä kuollut, lääkkeillä puolikuollut

Lääkekokeilujen aikana muistini ja ajattelukykyni romahtivat, kirjoittaa Sirpa Tahko.

Lääkkeittä kuollut, lääkkeillä puolikuollut Kuva 1 / 1

Olen kärsinyt kroonisesta hermovauriokivusta yli yhdeksän vuotta. Päivääkään en ole ollut kivuton. Ilman kivunhoitoon erikoistunutta neurologiani, hänen laatimaansa monimutkaista lääkecocktailia ja selkäydinstimulaattoriani en olisi enää hengissä.

Kun pääsin yhdeksän vuotta sitten neurologini vastaanotolle, olin lähes hermoraunio. En ollut nukkunut moneen viikkoon ja jatkuvasti lisääntyvä hermopolte jalassani piinasi fyysisesti ja psyykkisesti.

Koska hermovauriokivussa on useita syntymekanismeja, tarvitaan kivunlievitykseen myös eri mekanismein vaikuttavia lääkkeitä. Hermovauriokipuun käytetään epilepsialääkkeistä ainakin gabapentiinia ja lamotrigiinia, serotoniini- ja noradrenaliinijärjestelmiin vaikuttavia SNRI-lääkkeitä sekä lisäksi esimerkiksi unta tasaavia lääkkeitä ja lihasrelaksantteja.

Kun oman lääkecocktailini rakentaminen alkoi, kesti yli puoli vuotta ennen kuin kykenin jälleen lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Lääkekokeilujen aikana muistini ja ajattelukykyni romahtivat. Jos yritin kirjoittaa jotain, kirjaimet menivät aina väärään järjestykseen enkä saanut selvää kirjoittamastani. Pankkiasioiden hoitaminen verkkopankissa oli mahdotonta; en yksinkertaisesti ymmärtänyt mitä lukuja piti laittaa minnekin. Lisäksi olin niin väsynyt, että nukahtelin istualleni ja joskus seisoessanikin pöytätasoihin nojaillen. Jos en olisi luottanut lääkäriini, olisin varmasti jättänyt lääkekokeilut kesken.

Eri lääkkeiden annoskokoja titrattiin ja lääkkeitä vaihdettiin; tähän kului yhteensä kolmisen vuotta. Sen jälkeen minulle asennettiin selkäytimeen neurostimulaattori sekoittamaan kipuviestin kulkua aivoihin. Stimulaattori auttaa, kun olen selinmakuulla; muissa asennoissa sillä ei ole vaikutusta. Vaikeimmissa kipujaksoissa en kuitenkaan voi sitä käyttää, koska hermo myös ärtyy stimulaattorista, mutta helpompina kipujaksoina sillä on kipua vähentävä vaikutus. Lääkkeitä vaihdetaan välillä vieläkin, kun pyritään löytämään mahdollisimman tehokasta kivunlievitystä, jossa haitta elimistölle olisi pienin mahdollinen.

Lääkkeettömistä kivunhoidon keinoista puhutaan paljon. Ne ovat hyvin tärkeitä, ja hyödynnän niitä itsekin täydellä teholla. Ne eivät kuitenkaan nimestään huolimatta ole lääkkeiden vastakohta eivätkä vaihtoehto.

Myös muut kuin kipukroonikot hyötyvät näistä menetelmistä, joita käytetään kivunhallinnassa. Menetelmiä käytetään työuupumuksen, masennuksen, paniikkihäiriöiden, yleisen ahdistuneisuushäiriön, esiintymisjännityksen ja jopa syömishäiriöiden hoidossa. Näiden mielen hallinnan menetelmien hyödystä on tieteellistä näyttöä kaikkiin edellä mainittuihin tarkoituksiin, myös krooniseen kipuun. Mutta se ei tarkoita, että kaikki selviäisivät pelkästään lääkkeettömillä menetelmillä, niin hienoa kuin se olisikin!

Eräälle kivusta kärsivälle potilasryhmälle on tulossa uusi, tehokkaaksi osoittautunut biologinen lääke Suomen markkinoille 2017–2018. Lääkkeen tutkimustulokset ovat olleet erittäin lupaavia kroonisen migreenin hoidossa, ja siitä odotetaan apua myös Hortonin neuralgian eli sarjoittaisen päänsäryn ja tulevaisuudessa kolmoishermosärynkin hoitoon. Kuten kaikissa lääkkeissä, myös tässä on vaikuttavuudessa yksilöllisiä eroja.

Uuden lääkkeen tasavertaisen käytön mahdollistamiseksi Suomen Migreeniyhdistys pitää hyvin tärkeänä Kela-korvattavuuden saamista lääkkeelle mahdollisimman pian!

Sirpa Tahko

Kirjoittaja on kipukroonikko ja psykologi, joka kuuluu Suomen Kivuntutkimusyhdistykseen ja Suomen Migreeniyhdistyksen hallitukseen.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi