Flunssa kestää tavallisesti yhdestä kahteen viikkoa. Nuha ja yskä voivat jatkua pidempäänkin, eikä oireiden pitkittyminen yksin tarkoita bakteeritulehdusta. Flunssaan voi kuitenkin liittyä jälkitautina esimerkiksi poskiontelotulehdus, korvatulehdus tai keuhkokuume.
Uudelleen pahenevat oireet voivat viitata keuhkokuumeeseen
Keuhkokuumetta on syytä epäillä, jos tavallisena flunssana alkanut tauti muuttuu noin viikon kuluttua uudelleen ankarammaksi. Kuume voi nousta uudestaan, yskä pahentua ja hengittäminen tuntua tavallista raskaammalta.
Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdus, jonka aiheuttaja on aikuisilla useimmiten bakteeri. Myös virukset voivat aiheuttaa keuhkokuumetta.
Oireisiin voi kuulua huomattavaa väsymystä, rinta- tai kylkikipua ja voimakasta sairaudentunnetta. Iäkkäällä ihmisellä keuhkokuume voi näkyä lähinnä voinnin heikkenemisenä tai sekavuutena.
Poskiontelotulehduksessa kasvojen kipu voi voimistua
Flunssa turvottaa nenän ja sivuonteloiden limakalvoja. Kun eritteiden poistumisreitit ahtautuvat, sivuonteloihin voi kertyä eritettä. Siksi lievä paine tai särky poskissa on tavallista jo virusinfektion aikana.
Bakteerin aiheuttama poskiontelotulehdus kehittyy yleensä vasta myöhemmin, tavallisesti noin viikon tai kymmenen päivän kuluttua flunssan alkamisesta. Oireet voivat ensin helpottaa ja sitten palata aiempaa voimakkaampina.
Bakteeritulehdukseen voivat viitata kuume, heikentynyt yleisvointi sekä selvästi paheneva kipu poskissa. Kipua voi tuntua myös yläleuan hampaissa, ja kumartuminen voi lisätä painetta kasvoilla. Näissä tilanteissa kannattaa hakeutua lääkärin arvioon.
Milloin flunssan jälkeen pitää hakeutua päivystykseen?
Hakeudu päivystykseen, jos kuumetaudin yhteydessä:
- hengitys vaikeutuu selvästi
- hengitys tihentyy myös levossa
- yleisvointi heikkenee huomattavasti
Kuumeeseen liittyvä rintakipu tai hengityksen raskaus on aina syy lääkärin arvioon.
Myös poskien, otsan tai silmäluomien turvotus ja punoitus sivuontelo-oireiden yhteydessä edellyttävät välitöntä hoitoon hakeutumista.
Miten jälkitautia tutkitaan ja hoidetaan?
Keuhkokuumetta epäiltäessä lääkäri kuuntelee keuhkot ja arvioi voinnin. Diagnoosi varmistetaan yleensä keuhkojen röntgenkuvalla. Verestä mitattava CRP auttaa tulehduksen arvioinnissa, mutta arvo ei yksin kerro, onko aiheuttaja bakteeri vai virus.
Bakteerikeuhkokuume hoidetaan antibiootilla. Huonokuntoinen potilas voi tarvita sairaalahoitoa.
Poskiontelotulehdusta arvioidaan oireiden ja nenänielun tutkimisen perusteella. Lievä tulehdus paranee usein ilman antibioottia. Antibiootit eivät myöskään lyhennä tavallista flunssaa tai estä sen muuttumista bakteeriperäiseksi jälkitaudiksi.
