Kaksi matkailuun liittyvää A-hepatiittia Helsingin seudulla

Kaksi matkailuun liittyvää A-hepatiittia Helsingin seudulla Kuva 1 / 1

Helsingin seudulla on todettu hiljattain kaksi matkailuun liittyvää hepatiitti A -tapausta lapsilla, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) infektiouutisessa. Molemmat sairastuneet ovat olleet alle kouluikäisiä, rokottamattomia lapsia. Sairastuneet ovat olleet ulkomaanmatkalla perheidensä kanssa maissa, joissa A-hepatiittia esiintyy endeemisenä.

Vaikka hepatiitti A voi olla lapsilla lievä ja vähäoireinen, tai jopa oireeton tauti, levittää tartunnan saanut lapsi virusta herkästi eteenpäin esimerkiksi päiväkotiryhmässä. Vakavan maksatulehduksen riski lisääntyy iän kasvaessa ja aikuisilla taudinkuva on yleensä hankalampi kuin lapsilla. Hepatiitti A voi olla erityisen vakava tauti henkilöillä, joilla on perussairautena esim. krooninen maksasairaus tai immuunipuutostila.

Hepatiitti A on viruksen aiheuttama maksatulehdus

Hepatiitti A on viruksen aiheuttama maksatulehdus, jonka vanha nimitys on tarttuva keltatauti. Se on yleinen ns. huonon hygienian maissa. Euroopassa hepatiitti A:n tartuntavaara on keskisuuri Turkissa, Itä-Euroopan maissa, myös Baltiassa ja Balkanilla.

Hepatiitti A -virusta erittyy erittäin runsaasti ulosteeseen jo viikko ennen sairauden oireita (kaksi viikkoa ennen keltaisuuden alkua) ja vielä noin viikon ajan keltaisuuden alusta. Mikäli sairastunut ei noudata hyvää käsihygieniaa virus leviää ulosteeseen kosketuksissa olleiden käsien kautta elintarvikkeisiin tai veteen, joiden välityksellä tartunta leviää edelleen. Virus voi levitä myös kosketustartuntana suoraan henkilöstä toiseen ja WC-tilojen kautta. Nilviäisissä, esim. simpukoissa ja ostereissa voi olla virusta suuria määriä, jos niiden viljelmät sijaitsevat lähellä viemärivesien poistoputkia. Suonensisäisten huumeiden käyttäjillä tartunta myös pistosvälineiden välityksellä on mahdollinen

Aika hepatiitti A:n tarttumisesta ensioireisiin on 15─50 vuorokautta. Hepatiitti A alkaa äkillisesti, ja yleensä ensimmäiset oireet ovat ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Sairastuneella on myös kuumetta ja vatsakipua. Iho ja silmän kovakalvot muuttuvat keltaisiksi muutaman päivän kuluttua ensioireista. Pienillä lapsilla tauti on usein täysin oireeton. Vakavan maksatulehduksen riski lisääntyy iän kasvaessa; tauti johtaa kuitenkin erittäin harvoin kuolemaan.

Hepatiitti A voidaan todeta mittaamalla veressä olevia vasta-aineita.

Hepatiitti A:han ei ole olemassa täsmälääkitystä. Joskus sairastunutta joudutaan hoitamaan sairaalassa. Tauti parantuu itsestään, vaikka aikuisella toipumiseen voi kulua kuukausiakin. A-hepatiittiin sairastunut ei jää koskaan taudin kantajaksi.

Hepatiitti A -rokotus antaa hyvän suojan. Rokotusannoksia annetaan kaksi 6─12 kuukauden välein, jolloin rokotteen antama suoja on hyvin pitkä, ainakin 20 vuotta. Gammaglobuliini antaa lyhyen, 1─2 kuukauden ja noin 70─80 prosenttisen suojan. Rokotukset suojaavat hepatiitti A:lta, vaikka ne annettaisiin juuri ennen matkustamista.

Matkustettaessa kädet kannattaa pestä aina WC:ssä käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Kypsentämättömän ruuan ja erityisesti raakojen nilviäisten syömistä kannattaa välttää. Pullotettu juomavesi on hyvä ostaa kaupasta. Ravintoloissa ja kahviloissa juomiin ei kannata pyytää jääpaloja.

Lähde ja lisätietoja: THL / infektiotaudit

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?