Lintuinfluenssavirus H7N9 on kuluneen kuukauden aikana aiheuttanut noin 40 uutta tautitapausta ihmisissä. Tapauksia on nyt selvästi enemmän kuin viime kesänä ja syksynä, jolloin Kiinan viranomaiset rajoittivat lintutorien toimintaa.
– Määrän kasvu voi johtua siitä, että Kiinassa on talvi, jolloin influenssatapaukset normaalistikin lisääntyvät. Tosin lintuinfluenssa ei käyttäydy samalla tavoin kuin kausi-influenssa, tutkimusprofessori Ilkka Julkunen THL:stä muistuttaa.
Iso osa sairastuneista on ollut jollain tavalla kosketuksissa siipikarjaan. Viruksen aiheuttamia tautitapauksia ei ole havaittu Kiinan ulkopuolella.
Ensimmäisen epidemia-aallon aikana viime talven ja kevään aikana H7N9-viruksen raportoitiin aiheuttaneen ihmisissä noin 130 tautitapausta. Kolmasosa tapauksista johti kuolemaan.
Ei tartu ihmisestä toiseen
Tutkimukset ovat osoittaneet H7N9-viruksessa tapahtuneen muutoksia, jotka voivat lisätä sen leviämis- ja lisääntymisaktiivisuutta nisäkkäissä. Koeolosuhteissa virus on pystynyt tarttumaan marsusta toiseen, ja näyttää siltä, että sillä voisi olla mahdollisuus tarttua myös reseptoreihin, joita on ihmisen ylähengitysteissä.
Professori Julkunen kertoo, että virus ei ole toistaiseksi muuntunut sellaiseksi, että se pystyisi tarttumaan hyvin ihmisestä toiseen. Viime kesänä raportoitu tilanne sairaalassa isäänsä hoitaneen tyttären sairastumisesta johtui todennäköisesti hoitotilanteessa eritteiden kautta tapahtuneesta tartunnasta.
Rokotekehitys edennyt hyvin
H7N9-virus on edelleen herkkä oseltamiviirille ja tsanamiviirille.
– Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että H7N9-viruksilla olisi kehittynyt merkittävästi resistenssiä influenssaviruslääkkeisiin.
Alustavat H7N9-rokotetutkimukset koe-eläimillä ovat osoittaneet niiden tuottavan immuunisuojan virusinfektiota vastaan. Rokotteiden immunogeenisyys ihmisellä on myös ollut suhteellisen hyvä, Julkunen kertoo.
H5N1 levinnyt laajemmalle
H5N1-lintuinfluenssavirus on huomattavasti laajemmalle levinnyt kuin H7N9. Se on kuluneen 10 vuoden aikana aiheuttanut tautitapauksia ihmisissä 15 maassa, linnuissa tartuntoja on raportoitu monissa kymmenissä maissa.
– Vietnamissa lintu- tai siipikarjapopulaatioissa H5N1-virus näyttäisi olevan endeeminen, joten sitä ei sieltä tai muista endeemisen esiintymisen maista voitane ainakaan kovin helposti eliminoida, Julkunen kertoo.
H5N1 on aiheuttanut enemmän tartuntatapauksia ihmisissä kuin H7N9, ja H5N1-infektiossa kuolleisuusaste on ollut suurempi, noin 60 prosenttia. H5N1-infektiossa tapauskuolleisuus on näyttänyt pysyneen samalla tasolla 10 vuoden seurannan ajan.
Siipikarjaa tutkitaan H5N1:n varalta Vietnamin lisäksi erityisesti esimerkiksi Kambožassa, Indonesiassa, Kiinassa ja Egyptissä.
Pikkulintuja saa ruokkia
Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Evira määrää, että lintuinfluenssavirusten torjumiseksi siipikarja pidetään sisätiloissa tai sen ulkoilualue suojataan riittävän hyvin luonnonlintujen kevätmuuton aikaan maaliskuun alusta toukokuun loppuun.
Vuonna 2006 suositeltiin myös pihapiirin pikkulintujen ja puistolintujen talviruokinnan rajoittamista. Pikkulinnuille tehdyssä laajassa tutkimuksessa lintuinfluessavirusta ei löytynyt. Suositus ruokinnan rajoittamisesta ei ole enää voimassa.
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
