Unen määrä voi tuoda oivalluksen tai humalatilan

Unen määrä voi tuoda oivalluksen tai humalatilan Kuva 1 / 1

Tutkimusprofessori Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta avaa unen, stressin ja aivojen kolmiyhteyttä tulevana viikonloppuna Terveysmessujen luennollaan.

– Kaikki kuitenkin nukkuvat suurin piirtein kerran vuorokaudessa ja usein stressiäkin koetaan, jos ei päivittäin niin viikoittain. Kysymys kuuluu, miten uni tai toisaalta oma stressin hallinta voivat ylläpitää ja parantaa aivojen toimintakykyä, Sallinen sanoo.

Sallinen taustoittaa esimerkiksi unettomuuden vaikutusta aivojen toimintakykyyn tuoreimman tutkimustiedon kautta. Työterveyslaitoksen taannoisessa tutkimuksessa hyvin nukkuvia ja terveitä nuoria miehiä valvotettiin niin, että he saivat nukkua vain noin puolet normaalista yöunesta työviikon ajan.

– Aivojen toimintakyvyn selkeää heikkenemistä alettiin havaita keskiviikon tienoilla ja perjantaina koehenkilöiden suorituskyky oli aika lailla romahtanut hyvin nukkuneisiin verrattuna. Aivoissa tällainen univaje vastaa puolesta yhteen promillen humalatilaa, Sallinen kertoo.

Toisaalta hyvä uni voi saada aikaan oivalluksen kokemuksia valveilla.

Valveilla syntyneet muistijäljet vahvistuvat unen aikana ja liittyvät aikaisemmissa oppimiskokemuksissa syntyneisiin. Unessa on se mukava piirre, ettei se ole vain aivojen lepoa vaan aktiivista vasta opittujen asioiden työstämistä.

Täysin mustavalkoinen ei ole myöskään stressin yhteys aivojen toimintakykyyn. Sallisen mukaan sopiva määrä henkistä kuormaa on parempi kuin uneliaisuus tai apaattisuus.

Pitkäkestoisen kuukausia tai vuosia kestäneen stressin vaikutukset aivoihin ovat toki kielteisiä. Adrenaliinin, noradrenaliinin sekä esimerkiksi kortisonin runsas ja pitkäaikainen erittyminen stressitilanteissa vaikuttaa Sallisen mukaan useisiin aivojen alueisiin.

– Muistin ja tunteiden sääntelyn kannalta tärkeässä hippokampuksessa pitkäkestoinen stressi aiheuttaa solukuolemia, surkastumista sekä sen, että uusia hermosoluja syntyy vähemmän, Sallinen kertoo.

Prefrontaalisessa aivokuoressa sekä mantelitumakkeessa muutoksia syntyy hermoimpulssien tuojahaarakkeissa eli dentriiteissä.

– Prefrontaalinen aivokuori on kuitenkin se aivojen kapellimestari, joka johtaa kaikkia aivojen resursseja. Kun siellä tapahtuu heikkenemistä, se heijastuu myös muualle aivoihin, Sallinen sanoo.

Kun kaikkea stressiä ei voi ehkäistä, olennaisia ovat käsittelykeinot. Sallinen rohkaisisi kohtaamaan stressitilanteet valmistautumalla niihin tietoisesti ja puhumaan niistä.

Luennollaan Sallinen kertoo myös rohkaisevista tutkimustuloksista, joita on saatu unettomien ihmisten kognitiivis-behavioraalisessa lyhytterapiassa. Terapiassa purettiin ja muutettiin ajatuksia ja käyttäytymismalleja, kuten unettomuutta itseruokkivaa unettomuuden pelkoa. Lopulta sekä lääkkeiden käyttö että kliinisesti merkittävä unettomuus vähenivät. Tutkimuksessa terapiaa antoi työterveyshuolto.

– Tässä on nimenomaan se ajatus, että hoidon antaja voisi olla työterveys- tai perusterveydenhuolto. Sitä valmiutta ei välttämättä vielä ole, mutta tutkimus osoitti, että se osaamisen taso voitaisiin aika lyhyelläkin perehdyttämisellä saavuttaa.

Sallisen luennon terveys- ja kauneusalan I Love Me -messukokonaisuudessa tarjoaa Potilaan Lääkärilehti.

Tutkimusprofessori Mikael Sallisen luento Aivot, uni ja stressi lauantaina 20.10. klo 14 Terveysmessuilla, Messukeskuksen hallissa 6.

Matias Manner
toimittaja

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi