217 osumaa
Euroopan lääkärijärjestö CPME:n kokous pohti muun muassa terveellisen elämän edellyttämiä toimenpiteitä ja ylihoitoa.
Viisi suomalaista matkailijaa samasta turistiryhmästä sairastui Chikungunya-kuumetautiin tammikuussa.
Tosielämän burnoutiin eivät sairastu sohvaperunat, joilla elämänhallinta on hakusessa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Ymmärrystä on helpompi saada, jos kivusta tulee näkyvää, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Helsinkiläinen koululääkäri kyseenalaistaa koko ikäluokkien lääkärintarkastukset. THL on toista mieltä.
Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisi psykiatrinen sairaus.
Epäselvää on, voiko erittäin kova ääni aiheuttaa pitkään jatkuvia keskushermosto-oireita, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Jokainen kapseli oli järsitty ulos pakkauksista kirurgisella tarkkuudella, läpipainopakkauksia pahemmin rikkomatta, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kiinalaisen meta-analyysin mukaan matkapuhelimen käyttäjillä esiintyy päänsärkyä 38 % todennäköisemmin kuin niillä, jotka eivät matkapuhelinta käytä.
Akromegaliaa sairastava Anu Herala etsi 15 vuotta syytä hämmentäville oireille: miksi kädet ja jalat kasvoivat, ääni madaltui ja tajuttomuuskohtaukset vaivasivat.
Lääkkeitä pitäisi kuitenkin käyttää järkevämmin, huomauttaa asiantuntija.
Myyräkuumeen riski kasvaa loppukesällä. Tupakointi ja perimä vaikuttavat taudinkuvaan.
Lääkärin vastaanottoajan epäävä puhelu voi olla musertava kokemus potilaalle, kirjoittaa Satu Salonen.
Potilaan ei pitäisi joutua kyselemään vinkkejä lääkäristä, joka tutkisi kunnolla, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Joidenkin migreenipotilaiden toimintakyky kohtauksen aikana on huonompi kuin neliraajahalvauspotilaan, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Empatian ja kuuntelemisen taito korostuu niiden potilaiden kohdalla, jotka tulevat vastaanotolle hakemaan apua vaivoihin, joiden taustalta ei löydykään helposti diagnosoitavaa syytä, kirjoittaa J. H. Meurman.
Lapsen ja nuoruusikäisen turvallinen lihavuuden hoito perustuu elämäntapamuutoksiin ja tapahtuu perhekeskeisesti. Kasvukäyrä on lapsen lihomista havainnollistava monipuolinen työväline.
Ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat keskeisiä somaattisia syitä lasten ja nuorten pitkittyneille vatsakivuille. Kipujen taustalla voi olla myös psyykkisiä tekijöitä.
Erityisesti lapsilla ja nuorilla aivovamma voi näkyä aivoissa vielä kuukausia loukkaantumisen jälkeen.
Olin pitkään kannustanut itseäni lääkäriin, mutta kiireen ja väsymyksen keskellä asian järjestäminen oli vain siirtynyt. Nyt olin saanut sen tehdyksi, mutta hyödyksi jäi kolesteroliarvon kuuleminen, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Lasi ei anna periksi, en anna minäkään, kirjoittaa Outi Elo.
Uudet diagnostiset kriteerit selkeyttävät fibromyalgian diagnoosia ja vaikeusasteen arviointia. Kun diagnoosiin on päästy, voidaan lopettaa turhat tutkimuskierteet.
On tärkeää muistaa, että aidon ammattilaisen toimintaan kuuluu aina kunnioittava käytös, kirjoittaa Saku Pelttari.
Ei sairasta saa kohdella halventavasti, unohtamalla ja olemalla huomioimatta häntä, kirjoittaa Arto Hannolin.
Se mitä, milloin ja miten juodaan, vaikuttaa selkeästi eroosioriskiin, vahvistaa ruotsalaistutkimus.
Runsas ruutuaika ja liikkumattomuus lisäävät kipuja, kertoo suomalainen tutkimus.
Ei elämän kuulu aina olla kivaa, kirjoittaa monia sairauksia mukanaan kantava Arto Hannolin.
Olen elämässäni tullut siihen lopputulokseen, ettei vakava sairastuminen aina ole pelkästään menetys, kirjoittaa Arto Hannolin.
Luulosairaus on diagnooseista vaikeimpia. Ken siitä käy, saa kaiken toivon heittää, kirjoittaa Satu Salonen.
