227 osumaa
Mitä tapahtuisi, jos burnout voisi olla myös meillä oikea ja vakavasti otettava päädiagnoosi?
Kommunikaation tukikeinoja on tarjolla runsaasti, ja niiden käyttämisestä tulee nopeasti luontevaa.
Kognition heikentyminen ja perussairaudet vaikeuttavat ensioireiden tunnistamista.
Koronapotilaat täyttävät nyt sairaalan keuhko-osaston Helsingissä.
Koko aivoalueen sädehoidon haittoja voidaan vähentää rajaamalla hippokampusalueen saamaa sädeannosta.
Kongon ebola-epidemia ei ole saanut sellaista kansainvälistä huomiota kuin Länsi-Afrikan epidemia aikanaan, kirjoittaa Veli-Jukka Anttila.
Injektio ihon alle paransi seksikokemusten laatua.
Yksinäisyys on fyysisen kivun sosiaalinen vastine, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen.
Nelivuotiseen seurantatutkimukseen osallistui yli 24 000 ihmistä Suomesta ja Ruotsista.
Sari Mäkipään kolmoishermosärky iskee voimakkaina kipukohtauksina päivittäin. Hänestä tuntuu kuin olisi korva-, hammas- ja poskiontelosärky samanaikaisesti.
Euroopan lääkärijärjestö CPME:n kokous pohti muun muassa terveellisen elämän edellyttämiä toimenpiteitä ja ylihoitoa.
Viisi suomalaista matkailijaa samasta turistiryhmästä sairastui Chikungunya-kuumetautiin tammikuussa.
Tosielämän burnoutiin eivät sairastu sohvaperunat, joilla elämänhallinta on hakusessa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Ymmärrystä on helpompi saada, jos kivusta tulee näkyvää, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Helsinkiläinen koululääkäri kyseenalaistaa koko ikäluokkien lääkärintarkastukset. THL on toista mieltä.
Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisi psykiatrinen sairaus.
Epäselvää on, voiko erittäin kova ääni aiheuttaa pitkään jatkuvia keskushermosto-oireita, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Jokainen kapseli oli järsitty ulos pakkauksista kirurgisella tarkkuudella, läpipainopakkauksia pahemmin rikkomatta, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kiinalaisen meta-analyysin mukaan matkapuhelimen käyttäjillä esiintyy päänsärkyä 38 % todennäköisemmin kuin niillä, jotka eivät matkapuhelinta käytä.
Akromegaliaa sairastava Anu Herala etsi 15 vuotta syytä hämmentäville oireille: miksi kädet ja jalat kasvoivat, ääni madaltui ja tajuttomuuskohtaukset vaivasivat.
Lääkkeitä pitäisi kuitenkin käyttää järkevämmin, huomauttaa asiantuntija.
Myyräkuumeen riski kasvaa loppukesällä. Tupakointi ja perimä vaikuttavat taudinkuvaan.
Lääkärin vastaanottoajan epäävä puhelu voi olla musertava kokemus potilaalle, kirjoittaa Satu Salonen.
Potilaan ei pitäisi joutua kyselemään vinkkejä lääkäristä, joka tutkisi kunnolla, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Joidenkin migreenipotilaiden toimintakyky kohtauksen aikana on huonompi kuin neliraajahalvauspotilaan, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Empatian ja kuuntelemisen taito korostuu niiden potilaiden kohdalla, jotka tulevat vastaanotolle hakemaan apua vaivoihin, joiden taustalta ei löydykään helposti diagnosoitavaa syytä, kirjoittaa J. H. Meurman.
Lapsen ja nuoruusikäisen turvallinen lihavuuden hoito perustuu elämäntapamuutoksiin ja tapahtuu perhekeskeisesti. Kasvukäyrä on lapsen lihomista havainnollistava monipuolinen työväline.
Ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat keskeisiä somaattisia syitä lasten ja nuorten pitkittyneille vatsakivuille. Kipujen taustalla voi olla myös psyykkisiä tekijöitä.
Erityisesti lapsilla ja nuorilla aivovamma voi näkyä aivoissa vielä kuukausia loukkaantumisen jälkeen.
