277 osumaa
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
Sankarini Leonardo, kiitos ajatuksista, kirjoittaa Johannes Enroth.
Vuonna 2015 lääkäriksi valmistunut Erfan Jahangiri yhdistelee sujuvasti julkista ja yksityistä työtä.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.
Dosentti Marjo Renko pohtii lääkäriyttään kliinikkona, tutkijana ja opettajana.
Leikkauspöydällä ihminen muuttuu esineeksi. En ole enää Satu, olen aneurysma, kirjoittaa Satu Salonen.
Mutaatiot syntyvät vasta kypsissä T-soluissa, eivät kantasolutasolla.
Sopimukset tehostavat lääketutkimusta, kehittävät hoitomuotoja ja parantavat koulutusta.
Miähethän ei jumalauta itke, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kumppanini valvottaa, ärsyttää, hermostuttaa, itkettää ja aika ajoin myös masentaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Sylkikontakteja kannattaa vältellä, mutta sen ei pidä estää läheistä kanssakäymistä lapsen kanssa.
Pienten sairaaloiden toiminta suuntautuu uudelleen, kun terveydenhuoltolain muutos kieltää leikkaustoiminnan.
Kuka tahansa naapurin kissasta työpaikan antikristukseen saattaa tulla kutsutuksi narsistiksi, kirjoittaa Saku Pelttari.
Löytyykö pienille ja keskisuurille lääkäritaloille jalansijaa uudella sote-kentällä? Riskejä ainakin riittää, sanoo 31 vuotta yrittäjänä toiminut Heikki Kuuri-Riutta.
Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, pohtii arkkiatri Risto Pelkonen.
Saattohoidon parissa työskentelee Suomessa satoja vapaaehtoisia. 68-vuotias Maija Juntunen sanoo, että vuosien vapaaehtoistyö Pirkanmaan Hoitokodissa on muuttanut hänen ajatusmaailmaansa ja lisännyt tyytyväisyyttä elämään.
Potilaan on pystyttävä luottamaan täysin siihen, että lääkäri tekee aina kaiken voitavansa hänen hyväkseen, pohtii Saku Pelttari.
Onko tulevaisuuden terapeutti Pepper-robotti, joka ?ymmärtää? ihmisen tunnetiloja? ihmettelee Minna Kaarisalo.
Talven ensimmäiset influenssatartunnat on diagnosoitu Suomessa. Eniten tartuntoja on toistaiseksi ollut Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä sekä HUS:ssa.
Omaishoitajat kuvasivat haastatteluissa elämänsä pyörivän pitkälti hoidettavan ehdoilla. Perhekeskeinen työskentelytapa voisi auttaa tukemaan myös omaishoitajaa.
Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaisi potilaalle varsin laajan valinnanvapauden. Käytännössä se toteutuu huonosti.
On tärkeää muistaa, että aidon ammattilaisen toimintaan kuuluu aina kunnioittava käytös, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kun yhteistyö sujuu ja hoitolinjaukset ovat selvät niin lääkäreille kuin potilaallekin, loppuvaiheen hoito perusterveydenhuollossa sujuu paremmin.
Päihderiippuvuus on nähtävä koko perheen sairautena, jota sairastaa joka kymmenes suomalainen, kirjoittaa toipuneen alkoholistin läheinen.
Maailman lääkäriliitto varoittaa kyberuhista. Ammattimaiset hyökkäykset ovat arkipäivää Suomessakin.
Mikä siinä on, että toiset keräävät kaikki mahdolliset ja mahdottomat sairaudet, kun toiset porskuttavat terveinä kuin pukki hautaan saakka? kysyy Outi Elo.
Olen elämässäni tullut siihen lopputulokseen, ettei vakava sairastuminen aina ole pelkästään menetys, kirjoittaa Arto Hannolin.
Erikoissairaanhoidon kulujen kasvu söi perusterveydenhuollossa saadut säästöt.
Keinoälyä ja oirenavigaattoreita, nettiajanvaraus, oma hoitopolku, etähoitoa. Digiloikka saapuu erikoissairaanhoitoon.
Aiemmat hoitotulokset kannattaisi arvioida uudelleen väärän luokituksen takia.
