281 osumaa
Fimea on saanut brexitin takia uusia tehtäviä.
Saku Pelttari kirjoittaa rokotevastaisuudesta. "Elämme totuuden jälkeisellä aikakaudella, joka tarjoaa kaikille vaihtoehtoista totuutta aidon tilalle," hän sanoo.
James Allison ja Tasuku Honjo saivat lääketieteen Nobel-palkinnon immuno-onkologisista tutkimuksistaan. Miten heidän saavutuksensa näkyvät arkipäivän syöpähoidoissa?
– Teknologia on minusta lupaavaa, kertoo syöpätautien professori Akseli Hemminki.
Oma itse ei ole ihmisen tärkein löytö, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Rahaa poltetaan, jos seulontoja tehdään elämän loppuun asti, sanoo johtajaylilääkäri, dosentti Vesa Kataja Keski-Suomen keskussairaalasta.
– Jos olet perusterve tai koet olevasi terve, pidät vuodessa 1-3 sairaslomapäivää ja muiden sairastaminen ei kosketa elämääsi kuin korkeintaan etäisesti, tämä teksti on kirjoitettu erityisesti sinulle, kirjoittaa Saku Pelttari.
Antibioottihoito oli edelleen tehokasta ja turvallista suurimmalla osalla potilaista viiden vuoden seurantajakson jälkeenkin.
Lääketiedettä opiskellut Päivi sairastui dissosiaatiohäiriöön ja joutui jättämään opinnot kesken. Ratsastusterapia on auttanut ratkaisevasti toipumisessa.
Lääketieteen pariin on monta polkua. Ratkaiseva askelma voi löytyä vaikka voimailusalilta.
Oikeaa tapaa huonojen uutisten kertomiselle ei tunnu olevan, kun taas liuta vääriä tapoja kyllä tarjoutuu, kirjoittaa .
Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
Jo kymmenen maakunnan kokoista kuntayhtymää järjestää perusterveydenhuollon palveluja ainakin osassa alueen kunnista.
Eeva-Kaisa Titov on lääkäri ja kirurgi vastoin tahtoaan, mutta kaikin voimin ja koko sydämellään.
Myös julkisen terveydenhuollon täytyy alkaa markkinoida palveluitaan, jos sote-uudistus toteutuu. Perusterveydenhuollon ylilääkärit uskovat, että paras keino pärjätä markkinointikisassa on hoitaa työnsä hyvin.
Kollegan sanoin: kun joku putoaa kaivoon, empaatikko hyppää perään lohduttamaan, mutta sympaatikko tuo paikalle tikkaat, kirjoittaa Saku Pelttari.
Soten odottelu hyydyttää terveydenhuollon laatutyötä. Pitäisi olla toisinpäin, sanoo Labqualityn Mia Lindström.
Suomalaiset vievät Nepaliin mielenterveyden hoidon osaamista ja ottavat opiksi itsekin.
Kun ihmisellä diagnosoidaan parantumaton, krooninen sairaus, koko minäkäsitys on rakennettava uusiksi, kirjoittaa Satu Salonen.
Riika Merivirta työskenteli vuoden Queenslandissa ensihoitolääkärinä.
Käytössä paljon tehottomia ja jopa haitallisia hoitoja, joiden käyttöä hoitojärjestelmä ei tarpeeksi tehokkaasti valvo.
Pitää kysyä mikä ihmiselle itselleen on tärkeää ja pyrkiä räätälöimään hoito sen mukaisesti, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Muutosten hoito aktiivisella seurannalla välittömän sähkösilmukkahoidon sijaan on perusteltua etenkin, jos nainen on nuori, suunnittelee raskauksia ja pystyy sitoutumaan seurantaan.
Henkilökohtainen menetys, kriisi yhteisön sisällä vai uuden elämänvaiheen alku? Sekä suhtautuminen kuolemaan että hyvän kuoleman tunnusmerkit riippuvat maailmankatsomuksesta ja kulttuurista.
Egyptiläisgynekologi suostuu puhumaan aiheesta, josta harva lääkäri ulkomaalaiselle kertoo.
Vuonna 2015 puolet erään amerikkalaisen sairaalan potilaista ja henkilökunnasta olisi valinnut ensilinjan hoidoksi antibiootin.
Kolme lasta ja erikoistuminen anestesiologiaan osoittautuivat yhdistelmäksi, joka Australiassa teki minusta paikallisille kiinnostavan nähtävyyden.
Hoitolinjaani en osannut valita itse, vaikka yritin, totesi Petri Riikonen.
Kaikilla puolueilla on ollut lusikkansa sopassa, sanoo professori Heikki Hiilamo.
Luennoitsija tarjosi meille unohtumattoman kokemuksen, kirjoittaa Ulla Järvi.
