879 osumaa
Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
Jo kymmenen maakunnan kokoista kuntayhtymää järjestää perusterveydenhuollon palveluja ainakin osassa alueen kunnista.
Hauraiden vanhusten aliravitsemus aiheuttaa suuria lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle.
Perusterveydenhuoltoon tarvitaan vaikuttavia hoitomalleja alkoholiongelmien hoitoon, kirjoittaa Helena Liira.
Näyttö tehosta perustuu tutkimukseen, joka jättää useita kysymyksiä avoimiksi, kirjoittaa Hannu Laaksovirta.
Sote-uudistus viivästyy tai kaatuu, tuumaa Heikki Pärnänen.
Myös julkisen terveydenhuollon täytyy alkaa markkinoida palveluitaan, jos sote-uudistus toteutuu. Perusterveydenhuollon ylilääkärit uskovat, että paras keino pärjätä markkinointikisassa on hoitaa työnsä hyvin.
Parantumattomasti sairaan potilaan paikka ei ole yhteispäivystyksessä.
Lääkärikäyntejä oli 6,6 miljoonaa vuonna 2017.
Yksityisten terveysvakuutusten määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti kaikissa Pohjoismaissa vuosina 2006–16.
Käypä hoito -työryhmä julkaisi uuden syömishäiriöpotilaan hoitoketjukuvauksen.
Aktiivisesti liikuntaa harrastanut Samuli Tani ihmetteli, miksi kunto romahti äkillisesti niin, että roskapussinkin nostaminen oli ylivoimaista.
Tulevaisuudessa tekoäly kenties laskee, oletko työmarkkinoilla käyttökelpoista ainesta vai pelkkää sekundaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Soten odottelu hyydyttää terveydenhuollon laatutyötä. Pitäisi olla toisinpäin, sanoo Labqualityn Mia Lindström.
Suomalaiset vievät Nepaliin mielenterveyden hoidon osaamista ja ottavat opiksi itsekin.
Perusterveydenhuollosta puuttuu kyllä kapasiteettia, mutta ei sen korjaamiseen tarvita lainsäädäntöä, Sirpa Asko-Seljavaara sanoo.
Kliinikkotutkijoita huolestuttaa, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät tutkimuksen merkityksen.
Muuttuvasta potilas-lääkärisuhteesta keskustellaan aivan liian vähän.
Toimeenpano ratkaisee, toteutuvatko tavoitteet, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.
Modernin tieteen ytimessä on aina ollut paradoksi, kirjoittaa Piia Jallinoja.
Tavoitteena on asettaa julkista ja yksityistä samalle viivalle.
Jättimäiseltä joukolta amerikkalaisia puuttuu kokonaan mahdollisuus korkeakoulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen liikkuvuuteen.
Terveyskeskuslääkäri, yksityislääkäri ja sairaalalääkäri käyttävät Kanta-arkistoa eri tavoin. Yhtä mieltä he ovat siitä, että tiedon pitäisi löytyä helpommin.
Laadukas kansallinen rekisteritieto on korkeatasoisen ja kestävän kehityksen kulmakivi.
Lapset joutuivat maksamaan suurimman hinnan ristiriitaisesta ohjeistuksesta.
Potilaskertomukseen voi jälkikäteen korjata vain sellaisen tiedon, joka on objektiivisesti arvioiden kirjaushetkellä virheellinen tai tarpeeton.
Suomen elossaololuvut ovat maailman parhaimmistoa.
Parasta Suomessa on rauha. Se on soten rakentajienkin syytä pitää mielessä, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Sairaaloiden kilpailun vaikutus terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun on epäselvää, toetaa Sirkku Jyrkkiö.