Elohiiri on vaaraton kiusa

Elohiiriä esiintyy ajoittain lähes jokaisella ihmisellä, eikä se ole merkki sairaudesta. Lääkärin paikkeille pitää mennä, jos elohiiri jatkuu useita viikkoja tai supistukset leviävät muihin lihaksiin.

Lukija halusi tietää, mikä elohiiri on ja mistä se johtuu. Potilaan Lääkärilehti selvitti asiaa.

Kyseessä näyttäisi olevan yksittäisen lihaksen supistelu, joka ei tapahdu tahdonalaisesti. Elohiirtä kutsutaan myös myokymiaksi.

Elohiiren taustalla on lihaksen rakenneosasten, eli lihassyykimppujen supistelu- tai kouristustila. Syynä supisteluille on toimintahäiriö lihakseen viestejä välittävässä hermossa. Esimerkiksi stressireaktio voi laukaista elohiiren, koska silloin lihakset ovat tavallista jännittyneempiä ja pienen lihassyyt saattavat ylireagoida, eikä hermosto pysty rauhoittamaan niitä. Näin syntyy lihasvärinää, jota ei saa loppumaan tahdon voimalla.

Lue lisää: Uni auttaa muistamaan

Tavallisimmin supistelua ja nykimistä tuntuu toisessa alaluomessa tai muualla silmän ympäristössä. Elohiiri voi kuitenkin tulla myös pohkeen alueelle tai olkavarteen.

Supistelu voi kestää muutamasta minuutista muutamaan tuntiin. Kaiken kaikkiaan elohiiri voi olla kiusana parikin päivää, koska supistelujaksoja voi olla useita.

Elohiiriä esiintyy ajoittain lähes jokaisella ihmisellä, eikä se ole merkki sairaudesta. Lääkärin paikkeille pitäisi mennä, jos elohiiri jatkuu useita viikkoja tai supistukset leviävät muihin lihaksiin.

Syitä elohiirelle voi olla monia. Esimerkiksi silmäluomen supistelu voi johtua väsymyksestä, silmien rasituksesta, kuivista silmistä, stressistä, runsaasta kahvin ja alkoholin juomisesta, tupakoinnista tai allergiasta. Oire helpottuu, jos sen aiheuttaja selvitetään ja tilanne hoidetaan kuntoon.

Jos elohiiri esiintyy jatkuvasti ja se häiritsee elämää, oloa voidaan helpottaa fysikaalisella hoidolla, lääkehoidolla tai jopa botuliini-pistoksilla.

Lähde:
Terveyskirjasto: Elohiiri
Tieteen Kuvalehti: Elohiiri on tahatonta lihasvärinää

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Markus Färkkilä
professori
Neurologian klinikan ylilääkäri

Kuva:
Panthermedia