64 osumaa
Väliaikaissuojat ovat otollinen maaperä infektioiden ryöpsähtämiselle.
Tartuntojen määrä kasvanut myös Suomessa, sähkön säästö yksi mahdollinen syy.
Tartuntatautipäivärahan myöntämiseen tarvitaan jälleen tartuntataudeista vastaavan lääkärin kirjoittaman todistus.
Lääkärilehti kysyy, Taneli Puumalainen vastaa.
Sodat ja ilmastonmuutos pahentavat tilannetta, kertoo Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö.
Matkailijat tuovat yhä useimmiten tietämättään antibiooteille resistenttejä bakteereja, todetaan tiedepääkirjoituksessa.
Kaikille tarjotaan seulontoja, siitä huolimatta tuberkuloositapauksia on todettu alle kymmenen.
Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen, rokotusohjelman notkahdus korjattu.
Tärkein lähikontaktiryhmä on edelleen sairastuneen seksikontaktit.
– Älkää unohtako mikrobeja muussakin suhteessa kuin taudinaiheuttajina, sanoo vuoden tiedeartikkelin kirjoittanut professori Pentti Huovinen.
Hallituksen suosittelemiin lapsiin kohdistuviin rajoitustoimiin on suhtauduttu nihkeästi.
Vääjäämättä jokainen kohtaa viruksen joko rokotettuna tai rokottamattomana, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Kenian lamauttava eriarvoisuus on entisestään lisääntynyt koronan myötä, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Nyt kun koronarajoituksia on purettu, näyttää orastavasti siltä, että melkein entisenkaltainen elämäntapa voi vielä olla mahdollinen.
? Kuvastaako tämä hallituksessa vallitsevia ristiriitoja aiheesta vai hallituksen päätöksentekokyvyttömyyttä, hän kysyy.
Muutos koskee myös altistuneita sote-alan työntekijöitä.
Maailmassa ilman antibiootteja tavanomaisista tartuntataudeista, arkisista vammoista ja rutiininomaisista toimenpiteistä tulee hengenvaarallinen lantinheitto.
Lääkärilehti kysyi viideltä asiantuntijalta, mistä koronassa ei puhuta tarpeeksi.
Epidemiologiassa varttiin on tullut uusi sävy, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Altistumistietoa välittävä Koronavilkku-sovellus näkyy syksyllä terveydenhuollossa.
THL, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto aloittavat toukokuussa avoimen verkkokurssin koronavirustapausten kontaktien kartoittamisesta ja altistuneiden jäljityksestä.
Vielä helmikuussa kokemukseni tartuntatautilääkärin tehtävistä rajoittui parin ruokamyrkytyksen ja päiväkotien muutaman streptokokkiepidemian selvittelyyn. Vähänpä aavistin, kuinka rajusti työpäiväni muuttuvat.
Maailmalla riehuvan koronavirustaudin aiheuttaja SARS-CoV-2 on kuin pullon henki. Lymyttyään aikansa vain pienen piirin havaittavissa se riistäytyi irti ja levisi kaikkeen maailmaan. Syntyi pandemia.
Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi.
Lääkäri voi määrätä oireettoman henkilön karanteeniin, jos tämä on altistunut yleisvaaralliselle tartuntataudille.
Katastrofialueilla tarvitaan monenlaista osaamista. Yleislääkäri Eila Rooselin mielestä vaikeinta on lasten hädän kohtaaminen.
Tuberkuloosi nousi otsikoihin, kun HUS:ssa synnytti tartuttavaa keuhkotuberkuloosia sairastava nainen. Kaksi vuotta sitten Lääkärilehti julkaisi tuberkuloosista laajan katsausartikkelin.
Näkyvissä ei ole mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.
Ainakin joka viides infektio voidaan estää yksinkertaisilla keinoilla, joista tärkein on käsihygienia.
Tartuntatautilain soveltaminen herättää huolta sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.
