51 osumaa
Maailman mittakaavassa Suomen tilanne on hyvä.
Olet varmasti kuullut sanan antibioottiresistenssi. Mutta tiesitkö, kuinka vaarallisesta ilmiöstä on kysymys?
– Älkää unohtako mikrobeja muussakin suhteessa kuin taudinaiheuttajina, sanoo vuoden tiedeartikkelin kirjoittanut professori Pentti Huovinen.
Maailmassa ilman antibiootteja tavanomaisista tartuntataudeista, arkisista vammoista ja rutiininomaisista toimenpiteistä tulee hengenvaarallinen lantinheitto.
Ikääntyminen tuo uudenlaisia infektiouhkia, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan, kirjoittavat asiantuntijat.
Antibiooteille vastuskykyisiä kantoja tavataan erityisesti Kaakkois-Aasiassa.
Trendi on samansuuntainen muutamassa Euroopan maassa.
Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syksyllä 2017.
Lääkettä määrättäessä olennaisinta on valita oikea lääke oikeaan indikaatioon potilasturvallisuus huomioiden. Jos yhtä tehokkaita ja turvallisia vaihtoehtoja on useita, ympäristövaikutus voisi olla päätöksenteon yksi osatekijä.
Pahin tilanne on Italiassa ja Kreikassa.
Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.
Näkyvissä ei ole mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.
Ainakin joka viides infektio voidaan estää yksinkertaisilla keinoilla, joista tärkein on käsihygienia.
Seurantaverkoston ensimmäinen raportti kertoo huolestuttavaa tietoa bakteerien antibioottiresistenssistä.
Erityisen huomattavaa oli toistuvien mikrobilääkehoitojen väheneminen.
Antibioottiresistenssi on todellinen uhka, vaikka toistaiseksi Suomen tilanne on hyvä.
THL:n ylilääkärin mukaan tutkimustulokset eivät vielä riitä hoitosuositusten muuttamiseen.
Ensimmäistä kertaa julkaistulla listalla on 12 antibiooteille vastustuskykyistä superbakteeria.
Mikrobilääkeresistenssi on koko ihmiskuntaa koskeva uhka. Resistentit bakteerit leviävät potilaiden ja terveiden matkailijoiden mukana, kirjoittaa Jari Jalava.
Tuore tutkimus lisää näyttöä ja varmistaa varsinkin luovuttajalta saatavan ulosteensiirron olevan tehokas hoito Clostridium difficile -infektioon.
Nenän limakalvoilla elävän bakteerin tuottama molekyyli näyttää tehoavan MRSA-bakteeriin ainakin eläinkokeissa.
Brittitutkimus selvitti, että antibioottien käytön vähentäminen hengitystietulehdusten hoidossa lisää keuhkokuumeita vain vähän.
Uuden avibaktaamin ja entuudestaan käytössä olevan keftatsidiimin yhdistelmälle on saatu myyntilupa Euroopan komissiolta.
Ongelmamikrobien ennustetaan tappavan enemmän ihmisiä kuin syöpätautien vuonna 2050.
Ulosteensiirron teho perustuu suoliston bakteerikantojen normalisoitumiseen ja sitä on käytetty Clostridium difficile -infektion hoidossa myös Suomessa.
Virusinfektioihinkin määrätään usein antibiootteja, vaikkei pitäisi.
Karoliinisessa instituutissa kehitetty STHLM3-testi löytää aggressiivisen eturauhassyövän paremmin kuin PSA-testi. Uusi, verestä tehtävä testi vähentää myös biopsioiden tarvetta.
Yhä useampi hakeutuu Yhdysvalloissa päivystykseen paiseiden vuoksi. Yhtenä syynä pidetään MRSA-bakteerin yleistymistä.
Sairaalabakteereihin tehoavat vain harvat antibiootit ja ne ovat usein osa ihmisen normaalia bakteerikasvustoa.