586 osumaa
Potilaan oireille on kuitenkin tärkeää antaa ymmärrettävä selitys.
Tulevaisuudessa tekoäly kenties laskee, oletko työmarkkinoilla käyttökelpoista ainesta vai pelkkää sekundaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Soten odottelu hyydyttää terveydenhuollon laatutyötä. Pitäisi olla toisinpäin, sanoo Labqualityn Mia Lindström.
Suomalaiset vievät Nepaliin mielenterveyden hoidon osaamista ja ottavat opiksi itsekin.
Sikiöaikainen altistuminen pienhiukkasille oli yhteydessä aivojen etuosien harmaan aineen kuorikerroksen ohuuteen, kirjoittaa Temo Taiminen.
Enää ei hiljaisuudella hyväksytä väärinkäytöstä, kirjoittaa Miila Halonen.
Riika Merivirta työskenteli vuoden Queenslandissa ensihoitolääkärinä.
Työkalun ideana on, että se suojaa hermoja ja verisuonia.
Syrjiminen ja epätasa-arvo voi lähteä omasta lähipiiristä, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Patologia tuntuu olevan erikoisala, josta on vallalla eniten virheellisiä mielikuvia, kirjoittaa Saku Pelttari.
Tuhkarokon vakavuus on unohtunut Suomessa, Petri Ruutu kirjoittaa.
Professori, kliinisen kemian erikoislääkäri Olli Kallioniemi toivoo, että nuorista tutkijoista useampi olisi lääkäri.
Tutkijalla ja päättäjällä on erilainen käsitys tieteestä, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Hoitavan lääkärin vastuun painottaminen työkykyä koskevien ratkaisujen teossa kuulostaa ensi alkuun mielekkäältä, kirjoittaa Jari Turunen.
Suuri osa työkyvyttömyydestä voitaisiin välttää työtä keventämällä.
Jo tunti liikuntaa viikossa riitti ehkäisemään masennusta, eikä vaikutus enää voimistunut lisättäessä liikuntaa 1,5 tunnista viikossa.
Meillä on kaikilla oikeus olla työssä ja opiskellessa turvassa henkiseltä väkivallalta, kirjoittaa Saku Pelttari.
Egyptiläisgynekologi suostuu puhumaan aiheesta, josta harva lääkäri ulkomaalaiselle kertoo.
Lantionpohjan lihasharjoittelu ja rakon koulutus auttavat virtsankarkailusta kärsiviä naisia.
Parasta Suomessa on rauha. Se on soten rakentajienkin syytä pitää mielessä, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Isän masennuksen merkitystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on tutkittu vähemmän kuin äidin, kirjoittaa Hanna Raaska.
Sairastunut ja omainen oman onnensa varassa, kirjoittaa Sirpa Remahl.
Lakiehdotusta pitää kuitenkin selkeyttää. Velvoittava asiakasseteli on epätarkoituksenmukainen, toteaa liitto lausunnossaan.
Lakiluonnos kerää sekä kritiikkiä että kiitosta.
– Toimittajat ja asiantuntijat eivät aina ymmärrä toisiaan, toteaa Reetta Kettunen.
Hovioikeus hylkäsi syytteen 10-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta. Päätös herättää kysymyksiä.
Sote-maisterikoulutus alkaa ensi vuonna Helsingin yliopistossa.
Mahdollisuus käyttää ehkäisyä kuuluu kaikkien naisten seksuaalioikeuksiin. Terveyspalvelujen on vastattava ehkäisytarpeeseen asiakkaalle soveltuvilla ja hyväksyttävillä keinoilla, kirjoittaa Minna Säävälä Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Edes gynekologit eivät saa kunnollista oppia seksuaalilääketieteestä.
Pelkkä lääketieteellinen tieto ja kliininen osaaminen eivät riitä, vaan potilaita pitää kuunnella.
