Kommentit
-
Toissijaisen tiedon arvo saattaa yllättää
Ihmisten tunnistaminen nimettömästä geenidatasta on osoittautunut helpoksi, kirjoittaa Pekka Nykänen.
-
Vanhuksen kognitio ja oma toive hoidosta selville
On varsin tavallista, että potilas ei ymmärrä saamiaan hoito- ohjeita – ja yhtä tavallista, että lääkäri ei huomaa tätä. Vuorovaikutukseen pitää panostaa enemmän, etenkin jos potilaan kognitio on heikentynyt.
-
Miksi Yle sensuroi asiantuntijoita?
Luulenpa, että Ylen ohjelma vakuutti – tunteisiin vedoten – katsojat kannabiksen lääkekäytön tehosta ja turvallisuudesta. Merkittävä osa esittämistäni kriittisistä näkökohdista oli sensuroitu pois.
-
Pääsykokeita vai ylioppilaskirjoituksia?
Pääsykoeuudistuksen tavoitteet keräävät aplodit. Perustelut ja lupaukset saavat miettimään, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
-
#metoo?
Julkinen keskustelu saa häpeän vaihtamaan puolta, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
-
”Ettekö te päräyttävämpään kykene?”
Lääketukun ja länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
-
Kuolemaan liittyvä kärsimys on ymmärrettävä
Saattohoidon ja kuolemiseen liittyvän kärsimyksen luonteen ymmärtämisessä on julkisessa keskustelussa edelleen vaikeuksia. Jos kuoleman helpottamisen mahdollisuus otetaan huomioon elämän lopun hoitoratkaisuissa, potilas voisi joiltain osin välttyä kärsimykseltä.
-
Ikuinen peilivaihe
Useimmiten projektion kohtaa, hävettävää myöntää, oma äitini, kirjoittaa Riikka Pulkkinen.
-
Sidonnaisuudet: seuraava askel?
Olisiko syytä suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia? kysyy Pertti Saloheimo.
-
Oma johto ujostuttaa sairaanhoitopiirejä
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
-
Vapaus tuhota itsensä ja muut
Vanheneva alkoholisti on siirtynyt hilpeistä rillurooleista traagisten osien puolelle.
-
Miten digimaailma vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
-
Vastasyntyneiden tehohoito kehittyy tutkimalla
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
-
Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
-
Tekoäly on vain teko-älyä
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
-
Satavuotiaalla on yhä kremppoja
Koneisto hoitaa heikkoakin, mutta kuuntelee vain vahvaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
-
Kokemuksia kivusta
Kipu ei ole mikään turha tunne, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.
-
Ilmastonmuutos on kansanterveyskysymys
Me lääkärit voimme opettaa, että varman näytön odottaminen on joskus vaarallista, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
-
Lisää genetiikan osaamista yleislääkäreille
Arviolta 10 %:lla avoterveydenhuollon potilaista on sairaus, jonka taustalla on geneettisiä tekijöitä. Useissa Euroopan maissa yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen on lisätty kliinisen genetiikan koulutusta ja näin pitäisi tehdä Suomessakin.
-
Kun valo syttyy, olen olemassa
27 vuotta mitokondriotautitutkijana ei ole kertonut minulle tutkimukseni kohteesta yhtä paljon kuin kuluneet muutamat viikot, kirjoittaa Anu Wartiovaara.