Kommentit
-
En pidä seurauksista, joten faktasi ovat vääriä
– Olemme taitavia torjumaan tiedon, joka ei sovi maailmankuvaamme, kirjoittaa Jussi Valtonen.
-
Potilasta pitää hoitaa asiakaslähtöisesti, asiakasta ei
Asiakas- ja potilaslakia yhdistetään sote-uudistuksessa, vaikka samalla sotketaan asiakkaan ja potilaan yhteen sopimattomat käsitteet perusteellisesti ja perusteettomasti. Asiakaslähtöisyys on mantra, joka tarkoittaa samaa kuin hyvä – kaikkea eikä juuri mitään.
-
Geriatriset oireyhtymät ovat estettävissä
Vanhuusiässäkin aloitetusta preventiosta on hyötyä.
-
Näemme, mitä on olla ihminen
Amerikkalaiset kollegat kertovat tilanteista, joissa he sanovat "älä ota lääkettä tyhjään mahaan" ja tajuavat samalla, ettei potilaalla ole välttämättä joka päivä tarpeeksi ruokaa, kirjoittaa Päivi Hietanen.
-
Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa
Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.
-
Aika ennen antibiootteja – ja niiden jälkeen
Näkyvissä ei ole mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.
-
Yhteisiä vai yksilöllisiä tapoja?
Oma itse ei ole ihmisen tärkein löytö, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
-
Digiajan praktikukset odottavat työkalujaan
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
-
Hyvä lääkäri ei tee liikaa
Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ?sairaiden? määrää.
-
Onko asetyylisalisyylihapolla sijaa sydäntautien primaaripreventiossa?
ASAn hyödyt sydän- ja verisuonisairauksien sekundaaripreventiossa ovat kiistattomat, mutta näyttö tautikohtausten ehkäisyhoidon hyödyistä on ollut kovin vähäinen.
-
Mistä puhumme, jos puhumme luokista?
Sirpa Kähkönen kirjoittaa yhteiskuntaluokista ja köyhyydestä.
-
Pitääkö suomalaisten haimoista olla huolissaan?
Alkoholi on akuutin haimatulehduksen tärkein syy.
-
Mitä soten raunioille?
– Tapahtuu sotelle mitä hyvänsä, perusterveydenhuoltoon on saatava lisää rahaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
-
He tulivat jäädäkseen
Jokainen tuntemani ulkomaalaistaustainen tutkija kohtaa perustelujen penääjiä.
-
Yllätys: tutkija ja toimittaja ovat kohtalotovereita
Lääkärilehden entinen päätoimittaja Hannu Ollikainen kirjoittaa tutkimuksen ja journalismin yhtäläisyyksistä.
-
Kerttu on yhä täällä
Agenda Europe on keskuuteemme levittäytynyt konservatiivinen lobbauskoneisto, kirjoittaa Miila Halonen.
-
Vettä keuhkoissa
Miksi suomalainen ei tuhansien järvien maassa osaa varoa vettä? kysyy Pekka Nykänen.
-
Laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa
Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat, kirjoittaa Hannu Halila.
-
Onko ihminen vastuussa sairauksistaan?
Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
-
Suomalainen peruskoulu on tasa-arvoinen – vai onko?
Itseohjautuvuus ja vastuunkanto eivät ole ala-asteikäisen ominaisuuksia, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.