Kommentit
-
Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa
Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.
-
Aika ennen antibiootteja – ja niiden jälkeen
Näkyvissä ei ole mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.
-
Yhteisiä vai yksilöllisiä tapoja?
Oma itse ei ole ihmisen tärkein löytö, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
-
Digiajan praktikukset odottavat työkalujaan
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
-
Hyvä lääkäri ei tee liikaa
Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ?sairaiden? määrää.
-
Onko asetyylisalisyylihapolla sijaa sydäntautien primaaripreventiossa?
ASAn hyödyt sydän- ja verisuonisairauksien sekundaaripreventiossa ovat kiistattomat, mutta näyttö tautikohtausten ehkäisyhoidon hyödyistä on ollut kovin vähäinen.
-
Mistä puhumme, jos puhumme luokista?
Sirpa Kähkönen kirjoittaa yhteiskuntaluokista ja köyhyydestä.
-
Pitääkö suomalaisten haimoista olla huolissaan?
Alkoholi on akuutin haimatulehduksen tärkein syy.
-
Mitä soten raunioille?
– Tapahtuu sotelle mitä hyvänsä, perusterveydenhuoltoon on saatava lisää rahaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
-
He tulivat jäädäkseen
Jokainen tuntemani ulkomaalaistaustainen tutkija kohtaa perustelujen penääjiä.
-
Yllätys: tutkija ja toimittaja ovat kohtalotovereita
Lääkärilehden entinen päätoimittaja Hannu Ollikainen kirjoittaa tutkimuksen ja journalismin yhtäläisyyksistä.
-
Kerttu on yhä täällä
Agenda Europe on keskuuteemme levittäytynyt konservatiivinen lobbauskoneisto, kirjoittaa Miila Halonen.
-
Vettä keuhkoissa
Miksi suomalainen ei tuhansien järvien maassa osaa varoa vettä? kysyy Pekka Nykänen.
-
Laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa
Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat, kirjoittaa Hannu Halila.
-
Onko ihminen vastuussa sairauksistaan?
Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
-
Suomalainen peruskoulu on tasa-arvoinen – vai onko?
Itseohjautuvuus ja vastuunkanto eivät ole ala-asteikäisen ominaisuuksia, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
-
Olemme jatkossakin care paradoxin mallimaa
Eduskunnassa nyt käsiteltävä oleva valinnanvapauslaki rei?ittää koko yhteiskuntaan uuden repäisylinjan sen mukaan, tarvitseeko kansalainen sosiaalipalveluita vai ei. Tasa-arvoa tavoitteleva laki lisääkin epätasa-arvoa.
-
”Ja huolt’ ei tuntis ollenkaan, jos viikset vain sais kasvamaan”
Alkuperäislöydöksiäni siteerataan vähemmän kuin sellaisia, joissa mieskollega toistaa tuloksemme, kiteyttää Anu Wartiovaara rakenteellista ongelmaa
-
Haista ite
Maailmassamme väärinymmärrysten vaarat ovat todellisia, kirjoittaa Roope Sarvilinna.
-
Kehitysvammaisen muistisairauksien arviointiin tarvitaan oma työkalu
Kehitysvammaisuuteen liittyy monia muistisairauden riskitekijöitä.