99 osumaa
Myös RSV-epidemia on alkamassa.
Hoitamattomalla ientulehduksella voi olla useita negatiivisia vaikutuksia terveyteen.
Koronan vuoksi sairaalaan joutuvat ovat pääasiallisesti iäkkäitä ja monisairaita, kuten aiemminkin.
Vaikka lintuinfluenssatartunnat ovat ihmisillä äärimmäisen harvinaisia, tilannetta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan syytä seurata tarkasti.
Myös seksitautitartunnat lisääntyivät vuonna 2022.
Hyvä astman hoito helpottaa oireita, suojelee keuhkoja ja ehkäisee pahanemisvaiheita.
Kehitteillä on seuraavan sukupolven rokote, jolla voidaan vähentää hinkuyskätartuntoja.
Työstressi lisääntyi erityisesti opetus- ja hoitoaloilla.
Streptokokin aiheuttamia vakavia infektioita on nyt Suomessa tavallista enemmän. Tässä syyt.
Väliaikaissuojat ovat otollinen maaperä infektioiden ryöpsähtämiselle.
Diabetesrokotteen kliiniset kokeet alkoivat Suomessa vuonna 2021. Missä mennään nyt?
Kesästä saakka riehuneen muunnoksen seuraajaksi on useita tarjokkaita, omikronia nekin.
Kaikille tarjotaan seulontoja, siitä huolimatta tuberkuloositapauksia on todettu alle kymmenen.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS ei aiheuta vain kuukautiskierron häiriöitä, vaan se lisää merkittävästi sairastavuutta ja lääkkeiden käyttöä.
Pandemian väistyessä maskisuosituksesta kaikkien potilaiden hoidossa voidaan luopua, arvioi Veli-Jukka Anttila.
Suomessa merkittävin systeeminen sieni-infektio on kandidemia.
Maskisuositus päättyi, mutta maski kannattaisikin vaihtaa hengityksensuojaimeen, jos haluaa välttää koronan.
Tartuntoja on todettu kaikkialla maassa, mutta pandemiaa edeltäneisiin aikoihin verrattuna vähän.
Korona ei vanhenna aivoja kymmentä vuotta, vaan kohutussa brittitutkimuksessa havaittiin sen aiheuttavan volyymikatoa aivojen etualaosassa etenkin iäkkäillä.
Koronarajoitusten purku päästää myös nuhakuumeet liikkeelle.
Brittitutkimus: Ensimmäisenä koronavuonna lapsen kuoleman riskitekijöinä korostuivat vaikeat neurologiset perussairaudet.
Veren hyytymisen estolääkityksen käyttäjän verenvuotoriski on suurentunut hengitystieinfektion jälkeen.
Lääkkeiden käytön vähenemisestä syntyi noin 3,4 miljoonan euron säästö.
Mikä tahansa infektio lisäsi dementian riskin puolitoistakertaiseksi.
Uupumusta tai aivosumua ei voi mitata, mutta potilailta löytyy kuvantamistutkimuksissa myös elinvaurioita.
HUS:ssa on ollut toistakymmentä koronapositiivista lasta sairaalahoidossa.
Tarve lähteä lapsen sairauden vuoksi lääkäriin saattaa nyt olla aiempaa vähäisempi vanhempien etätöiden vuoksi.
Hyödyntäminen on tärkeää diagnostiikassa, hoidossa, kuntoutuksessa ja tutkimuksessa.