78 osumaa
Vain yhdellä reilusta miljoonasta suomalaisesta havaitaan schwannooma niin kookkaana ja harvinaisesta paikasta kuin Mirja Reijosella.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Yksityisen sektorin listalla kärkijoukossa on myös antibiootti.
Turvalliseen varmuuteemme on tullut särö, kirjoittaa Heidi Wikström.
Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.
Miksi yhden lääketieteen erikoisalan sisällä voidaan sallia tällainen kehitys?
Erikoissairaanhoidon työntekijät rokotetaan pääosin osastoilla.
Pitkittyvien ja hankalien oireiden taustalla on monen tekijän kokonaisuus.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt käyttävät muita vähemmän terveyspalveluja. Taustalla on syrjinnän pelko.
Potilaat ovat olleet suhteellisen nuoria ja onneksi melko hyväkuntoisia, kertoo Markku Grönroos.
Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä. Mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?
Erikoislääkärin mielipiteen kysyminen lähettämällä potilas fyysisesti eri paikkaan ei ole oikein digiaikaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Yhden lääkärin työpanos vuodessa kuluu palautettaviin tai mitätöitäviin uusintapyyntöihin Riihimäellä.
Sairauslomia kirjoitetaan tilanteissa, joissa se ei ole potilaan edun mukaista, sanoo erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo
Tuoreen Käypä hoito -suosituksen toivotaan vähentävän vaihtelua.
Perusterveydenhuollolla ei ole varaa menettää kokeneiden lääkärien osaamista, kirjoittavat Hannu Halila (kuvassa) ja Jukka Vänskä.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ehdottaa hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon.
Pohjois-Karjalassa menot ovat pienimmät, kun huomioidaan palvelujen tarve.
Ammatinharjoittajien sopimuksiin kirjatut ikäpykälät ovat mitättömiä, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Richard Lundell on sotilaslääkäri, tekee väitöskirjaa, opiskelee kahta erityispätevyyttä ja erikoistuu. Urheilijanakin hän on viisiottelija.
Stressi, masennus ja työuupumus ovat yhä enemmän esillä julkisessa keskustelussa.
Rahalla pääsee lääkäriin, rahatta ei, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Eduskunnassa nyt käsiteltävä oleva valinnanvapauslaki rei?ittää koko yhteiskuntaan uuden repäisylinjan sen mukaan, tarvitseeko kansalainen sosiaalipalveluita vai ei. Tasa-arvoa tavoitteleva laki lisääkin epätasa-arvoa.
Lihavuus on yhteydessä yläraajakipuihin ja yläraajan pehmytkudossairauksiin, kertoo väitöstutkimus.
Sote-uudistus muuttaa työterveyshuoltoa ehkäisevämpään suuntaan, sanoo Kimmo Tarvainen.
Diagnoosi on lääkärin yksinoikeus, mutta tämä ei näytä suitsivan Trumpista käytävää keskustelua. kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Valtaosa työssä käyvistä suomalaisista ei tarvitse lyhyeen sairauspoissaoloon todistusta lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.
Isojen yhteispäivystysten ruuhkautuminen suuren ei-kiireellisten potilaiden määrän vuoksi vaarantaa vakavasti sairaiden potilaiden hoidon.
Olin pitkään kannustanut itseäni lääkäriin, mutta kiireen ja väsymyksen keskellä asian järjestäminen oli vain siirtynyt. Nyt olin saanut sen tehdyksi, mutta hyödyksi jäi kolesteroliarvon kuuleminen, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Olisiko ?ihan tavallisesta terveyskeskuslääkäristä? kiinnostavaa vaihtelua toimia esim. puoli päivää viikossa tiettyä harvinaissairautta sairastavien yleislääkärinä? kysyy Satu Salonen.
