203 osumaa
Ketkä päättävät priorisoinnista, kysyy Eija Kalso.
Kasvattajien on tärkeää oppia tunnistamaan autistiset piirteet, jotta lapsia voidaan tukea paremmin.
Nuoret saavat nopeasti apua, psykiatriset sairaalapaikat eivät ole enää vähentyneet ja itsemurhat on saatu vähenemään, iloitsee THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.
– Ongelma ei ole ahdistuksen tunnistamatta jääminen, vaan ylitunnistaminen, sanoo Riittakerttu Kaltiala.
Noin seitsemän prosenttia suomalaislapsista kärsii kehityksellisestä kielihäiriöstä eli dysfasiasta.
Cushingin oireyhtymää ja Addisonin tautia sairastavan Katja Moilasen elämä on ollut vuoristorataa.
Nykyään termejä psykopaatti ja narsisti heitellään varsin huolimattomasti. Mutta ketkä oikeasti ovat narsisteja ja millaisia psykopaatit ovat?
Tulokset kannustavat puhumaan lapsille ja rajoittamaan laitteiden käyttöä.
Downin syndrooma (tai Downin oireyhtymä) on yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava kromosomihäiriö.
Viereisen vuoteen potilas ehti ajatella, että näinköhän kotiinlähtötarkastus tehdään vain verhon takaa, kirjoittaa Merja Reunanen.
Vielä ei tiedetä, ovatko vaikutukset pysyviä.
Koukuttavien kuvaruutujen, välinpitämättömien vanhempien ja vailla auktoriteettia toimivien opettajien keskellä osa lapsista kasvaa tärkeimmän kehitysvaiheensa aikana empatiakyvyttömiksi olennoiksi, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Luontoterveyden ottaminen osaksi sairauksien ja oireiden hoitoa ja ehkäisyä on ajankohtaista. Moni luontoterveyden keskeinen käsite kaipaa kuitenkin selventämistä.
Pelko on välttämätön, elämää säilyttävä tunne, kirjoittaa Topi Turunen.
Listasimme viime vuosien mielenkiintoisimpia terveys- ja hyvinvointikirjoja.
Tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti Saana Mäenpää.
Vain yhdellä reilusta miljoonasta suomalaisesta havaitaan schwannooma niin kookkaana ja harvinaisesta paikasta kuin Mirja Reijosella.
”Miten onnistuinkaan löytämään tällaisen ammatin, jossa merkitys seuraa toista”, pohtii tamperelainen infektiolääkäri Reetta Huttunen.
Ilman vuorovaikutusta mielestä voi tulla tyhjä ja pelottava paikka, kirjoittaa psykologi ja kirjailija Timo Teräsahjo.
– Uutiset olivat kova paikka nuorelle ihmiselle, sanoo Miia Nurmio.
Keuhkovaltimoiden verenpainetautia ja keuhkofibroosia sairastava Eeva-Liisa Peltonen toivoo, että lääkärit kertoisivat asiat selkokielellä.
Palliatiivinen hoito kuuluu tarvittaessa jokaiselle – mutta kaikki eivät vieläkään sitä saa.
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Lääkärien mukaan menetelmä on ollut toimiva, kun he ovat testanneet sitä koetilanteissa.
Lapsi oli edeltävän viikon aikana avannut puhelimen keskimäärin 120 kertaa päivässä, kirjoittaa Silja Kosola.
Hoitomalli on WHO:n uusissa mielenterveyshoidon ohjeissa.
Vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa ei tullut eroa lumeryhmään.
Stressin hallinnasta emme muista leikkilauluja, koska sellaisia ei ole.
Tärkeintä on tehdä laihduttamisesta projekti, jota suunnitellaan potilaslähtöisesti ja yhdessä, sanoo Satu Brinkmann.
Useimmille työikäisille pandemia-ajan aivosumu tuskin jättää pysyviä jälkiä ajatteluun tai muistiin.
