195 osumaa
Tavoitteena on, että jatkossa kaikki viimeisen vuosikurssin kandit osallistuvat ammattien väliseen opiskeluun.
Syöpä herättää edelleen ihmisissä kauhunsekaisia mielikuvia, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Omaisten tyypillinen virhe on tivata, muistaako muistisairas hänet tai jonkin menneisyyden tärkeän tapahtuman.
Hoidollisen lyhytpsykoterapian tulee olla osa perusterveydenhuoltoa, kirjoittaa Kristian Wahlbeck.
Mielikuvat itsestä riittävän hyvänä äitinä voivat puuttua.
Kirjan parasta antia ovat unta ja stressiä käsittelevät luvut.
Vanhemmille tulisi järjestää kaikki mahdollinen tuki kuormittavien stressitekijöiden vähentämiseksi, sanoo apulaisprofessori Riikka Korja.
Lääkärin kanssa olisi tärkeää keskustella kaikista hoidoista, kirjoittaa syöpätautien erikoislääkäri Veera Salminen.
Koukuttavin ja koskettavinkin kokemus syntyi siitä, että samassa ympäristössä olivat koko ajan paikalla sekä kuntoutuja että koko moniammatillinen työryhmä, kirjoittaa Jari Turunen.
Tulevaisuuden potilas mittaa ja diagnosoi itse, vertaa ja tekee päätöksiä.
Mielenterveysongelmien määrittäminen riippuu siitä, minkälaisia ilmiöitä vallitsevassa kulttuurissa pidetään poikkeavina.
Lasten käytöshäiriöiden hoitoon on näyttöön perustuvia psykososiaalisia interventioita, mutta tukea tarvitsevat ovat eriarvoisessa asemassa niihin pääsyssä.
Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden ensisijainen hoito on lääkkeetön.
Oppilaalla on aina oikeus koulunkäyntiin. Tarvittava tuki on aloitettava viiveettä.
Levinneen syövän hoidon tavoite määritellään yhdessä potilaan kanssa.
Kaikenlainen maustaminen vaatii taitoa, kokemusta ja hyvää makua, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Äidin synnytyksen jälkeinen ahdistuneisuus vaikuttaa poikiin ja tyttöihin eri tavoin, selviää väitöstutkimuksesta.
Vuorovaikutustaidot antavat sosiaalisille tilanteille pelisäännöt, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Sairaalataide tukee sitä, että potilas saa sairaalassakin olla oma persoonansa, uskoo Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.
Suurin työ tekoälyhankkeissa on tiedon saattaminen oikeaan muotoon, arvioi HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen.
Yli puolet tutkittavista arvioi koneettoman lääkärin mieluisammaksi.
Väitöstutkimuksessa todetaan, että nykyisiä hoitokäytäntöjä pitäisi kehittää vanhempien osallisuutta tulevaan suuntaan.
Oululaistutkijat keräävät tutkimukseen osallistuvilta tietoja mahdollisimman laajasti, jotta poikkeavan käyttäytymisen merkit tunnistetaan.
Myös julkisen terveydenhuollon täytyy alkaa markkinoida palveluitaan, jos sote-uudistus toteutuu. Perusterveydenhuollon ylilääkärit uskovat, että paras keino pärjätä markkinointikisassa on hoitaa työnsä hyvin.
Kollegan sanoin: kun joku putoaa kaivoon, empaatikko hyppää perään lohduttamaan, mutta sympaatikko tuo paikalle tikkaat, kirjoittaa Saku Pelttari.
Tutkimuksessa seurattiin 316 äidin veren oksitosiinipitoisuutta.
Neuvolassa tärkeimpiä työkaluja ovat tarkentavat ja ohjaavat kysymykset sekä vanhempien kommenttien validointi.
Kannanotto vaatii riittäviä yleislääkäripalveluita uusiin sote-rakenteisiin.
Nivelreumaa sairastavan Katja Metsävainion mukaan reumadiagnoosit viivästyvät, koska monet terveyskeskuslääkärit luottavat siihen, ettei reumatekijää löytynyt verikokeista.
Ystävällisyys, toisen ihmisen kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus eivät vie yhtään sen pidemmän aikaa vastaanotolla, kirjoittaa Aleksi Varinen.