7059 osumaa
Terveiden vanhusten tulisi saada proteiinia 1,2 grammaa kehon painokiloa kohti vuorokaudessa.
Edes gynekologit eivät saa kunnollista oppia seksuaalilääketieteestä.
Lääkkeitä pitäisi kuitenkin käyttää järkevämmin, huomauttaa asiantuntija.
Maanantaina MOT-ohjelmassa esitetty virheellinen väite nostaa aina säännöllisesti päätään.
Pelkkä lääketieteellinen tieto ja kliininen osaaminen eivät riitä, vaan potilaita pitää kuunnella.
Yksittäisten sairauksien hoitotavoitteista pitäisi päästä kohti hyvää kokonaisuutta, pohtii Aleksi Varinen
Maakunnan tulee käyttää seteleitä kiireettömissä leikkauksissa, joita ei ole keskitetty yliopistosairaalaan tai vastaavaan yksikköön.
Kolme lääkäriä kertoo, miten meneillään oleva valinnanvapauden kokeilu on vaikuttanut heidän työhönsä. Terveyskeskuslääkärien arki jatkui ennallaan. Kiuruvedellä yrityksen perustanutta lääkäriä ei työn hallinnan puute enää vaivaa.
Myös elinsiirtoihin erikoistuneet lääkärit vaativat lakimuutosta.
Reumalääkärit ovat huolissaan siitä, että hoitoketjut jäävät valinnanvapauden jalkoihin.
Olisiko syytä suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia? kysyy Pertti Saloheimo.
Joskus tulos voi jäädä kokonaan katsomatta ja kertomatta.
Miten peli- tai nettiaddiktioon pitäisi suhtautua? Tätä pohtii Joona Taipale näkökulmakirjoituksessaan.
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
Harrastus voi tuoda elämään tärkeää sisältöä, jota ei ehkä työssä saa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Nuorten autonomian tukeminen ehkäisi masennusta.
Kirurgia vastaan ei ole riittävästi näyttöä. Päätös herättää hämmästystä.
Peruskoulussa ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys voi johtaa virheelliseen diagnoosiin, osoittaa tutkimus.
Kipukroonikolla ei ole kivuistaan vapaa-aikaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Vanheneva alkoholisti on siirtynyt hilpeistä rillurooleista traagisten osien puolelle.
Kortisoni-injektiot jopa huonontavat pitkäaikaistulosta.
Uudet digitaaliset terveys- ja apteekkipalvelut eivät ole suomalaisille ainakaan vielä yhtä tärkeitä kuin fyysiset terveys- ja apteekkipalvelut, ilmenee Tuhat suomalaista -tutkimuksen tuloksista.
Kirurgiseen hoitoon liittyi enemmän haittatapahtumia kuin seurantaan, kirjoittaa Ossi Lindell.
Seuraavaksi laitetta testataan kenttäolosuhteissa Pohjois-Tansaniassa.
Kognitiivisia, psyykkisiä ja käyttäytymisen ongelmia pidetään osana epilepsian oirekuvaa, kirjoittavat Kati Rantanen ja Kai Eriksson Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Syövän hoidon ensilinjassa päätöksenteon tukivälineestä voisi olla isokin apu.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
– Sosiaalinen media on ikään kuin kolmas ihminen, joka on koko ajan vastaanotolla mukana, toteaa Katleena Kortesuo.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
