1072 osumaa
Kivunhoidossa tarvitaan sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä elementtejä, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Sydämenpysähdyksen riski oli suurentunut diklofenaakkia ja ibuprofeenia käyttäneillä.
Jos kaikkivaltiaan asemaan asettunut media ei kanna vastuutaan, mistä kansalainen saa tasapuolista, tosiasioihin pohjautuvaa tietoa?
Erityisesti vähän liikkuvia kannattaa patistaa liikkeelle, kirjoittaa Tuomas Kiviniemi.
Henkilökunnan korvaaminen sitomisella ei kuulosta hyvältä, kirjoittaa Riitta Antikainen.
Harjoitus tekee pysyväksi, mutta vain mestarillinen harjoitus tekee mestarin, kirjoittaa Petri Riikonen.
Ajatus kortikosteroidien hyödyistä perustuu niiden tulehdusta lievittävään vaikutukseen.
Krooninen kipu kuormittaa kuitenkin kaikkia selviytymisen muotoja yli rajojen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Kenellä on oikeus päättää omasta tai toisen yksilön kuolemasta? kirjoittaa Sari Hannukainen.
Joillekin potilaille osuu hyviä diagnoosinumeroita. Huonoilla numeroilla ei pärjää ainakaan Kelassa, kirjoittaa Satu Salonen.
Nivuskipu kuitenkin talttuu itsestään valtaosalla potilaista 1–2 vuoden aikana.
Poliitikoille ja virkamiehille kaino ja vieno pyyntö: antakaa meidän tulevaisuudessakin hoitaa potilaitamme rauhassa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Joidenkin migreenipotilaiden toimintakyky kohtauksen aikana on huonompi kuin neliraajahalvauspotilaan, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat saattavat aiheuttaa tuhansien ihmisten sairastumisen Suomessa vuosittain.
Erikoissairaanhoidosta tulleessa kirjeessä kerrottiin, että jonotusaika tähystyksiin on noin 5–6 kk. Se on pitkä aika odotella, kirjoittaa Satu Salonen.
Kahden vuoden seurannan aikana oireet vähenivät lihasjumppaan osallistuneilla, mutta verrokkiryhmässä oireet pysyivät ennallaan.
Hampaiden narskuttelua ei tarvitse aina hoitaa, mutta on kiistatonta, että se aiheuttaa joillekin niin suurta kipua, että hoito on tarpeellista.
Kivun lievitys lääkkeillä ei auta pelkoon ja ahdistukseen, jota kipu aiheuttaa.
Olisi toivottavaa, että lääketieteen tutkimukseen ja opetukseen liittyvissä asioissa kuultaisiin lääkärikuntaa ja potilaita, joiden yhteinen tavoite on parempi terveydenhuolto, kirjoittaa Eija Kalso.
Empatian ja kuuntelemisen taito korostuu niiden potilaiden kohdalla, jotka tulevat vastaanotolle hakemaan apua vaivoihin, joiden taustalta ei löydykään helposti diagnosoitavaa syytä, kirjoittaa J. H. Meurman.
Haittojen syntymekanismi jäi edelleen spekulaation asteelle. Euroopan lääkevirasto EMA päivittää ohjeistoaan tutkimuksista, joissa annetaan lääkettä ensimmäistä kertaa ihmiselle.
Nivelensisäiset kortisoniruiskeet näyttävät nopeuttavan jäätyneen olkapään toipumista. Runsasverihiutaleisen plasman ruiskutukset auttavat puolestaan tenniskyynärpään hoidossa, kertovat tuoreet analyysit.
Horjuva identiteetti mittaa itseään muiden odotuksista ahkerasti ja kriittisesti, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Kolmasosa syöpäpotilaista ei saa riittävää kipulääkitystä.
Hyvin suuri triglyseridi-rasvojen pitoisuus tiedetään akuutin haimatulehduksen riskitekijäksi, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan riskit saattavat suurentua jo tiedettyä alhaisemmilla triglyseriditasoilla.
Oikeusasiamiehen mukaan opetustilanteeseen osallistumisesta tarvitaan kirjallinen suostumus. Tämä tuo ongelmia, toteavat johtajaylilääkärit.
Kafkamaisessa potilasmaailmassa potilastietojärjestelmä voi elää omaa virtuaalielämäänsä yhä kauempana potilaan todellisuudesta, kummastelee Satu Salonen.
Tutkijat muistuttavat, että opioidikipulääkkeiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyy ongelmia.
Potilaan on pystyttävä luottamaan täysin siihen, että lääkäri tekee aina kaiken voitavansa hänen hyväkseen, pohtii Saku Pelttari.
Vihlomisen syy on usein ikenien vetäytyminen.
