63 osumaa
Kroonista migreeniä sairastavan Marja-Leena Hiltusen mielestä terveyskeskuksessa ja työterveyshuollossa ei tiedetä tarpeeksi migreenin monimuotoisuudesta.
Riskitekijöihin voidaan kuitenkin puuttua ja monia epätoivottuja kehityskulkuja voidaan ehkäistä.
Liian monien poikien täytyy yhä kasvaa mieheyteen kovuuden kautta, kirjoittaa Taina Kinnunen.
Eniten istuivat tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä opiskelevat, vähiten kasvatusalojen ja lääketieteen opiskelijat.
Lyhytterapialla asiakkaat pääsisivät jonosta psykososiaalisen tuen äärelle, muistuttaa Suomen Lyhytterapeutit ry.
Nyt asiaa halutaan selkeyttä ministeriössä.
Lapsi oli edeltävän viikon aikana avannut puhelimen keskimäärin 120 kertaa päivässä, kirjoittaa Silja Kosola.
Musiikilla on kyky välittää jotakin sanoiksi kääntymätöntä vanhemman ja lapsen välillä, kirjoittaa Janna Rantala.
Stressin hallinnasta emme muista leikkilauluja, koska sellaisia ei ole.
Tartuntariski koulussa on altistumisen jälkeen edelleen selvästi pienempi kuin tartuntariski muissa altistumistilanteissa.
Hoitoon pääsy ja hoidon käytännöt vaihtelevat, tietää A-klinikan laitoshoitopalvelujen ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
Lasten käytöshäiriöiden hoitoon on näyttöön perustuvia psykososiaalisia interventioita, mutta tukea tarvitsevat ovat eriarvoisessa asemassa niihin pääsyssä.
Uusi kansallinen hanke tarkastelee yksinäisyyttä myös kansanterveyden näkökulmasta.
Sirpa Kähkönen kirjoittaa yhteiskuntaluokista ja köyhyydestä.
Videot on tarkoitettu yläkoulujen opiskelijoiden käyttöön.
Tutkijalla ja päättäjällä on erilainen käsitys tieteestä, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Tärkein työ tehdään meilläkin kotona, klo 16–08, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.
Rutiinit helpottavat, kun ei muuten jaksaisi. Ne voivat myös lievittää lääkkeen pistämisen kipua, huomasi Petri Riikonen.
Uhmaiät, lyhytkestoiset käytösoireet ja rajojen kokeilu kuuluvat lapsen kehitykseen, voimakas ja pitkäkestoinen väkivaltainen tai epäsosiaalinen käyttäytyminen eivät.
Mitä asiakassetelillä voi tehdä sote-uudistuksen jälkeen ja mitä ei?
Kannabiksen viljelystä odotetaan miljardibisnestä. Yhteiskunnalle kannabiksen varomaton käyttö tosin voi aiheuttaa miljardien laskun.
Mielenterveyden edistämistä ei voi eriyttää koulun kokonaisarjesta, kirjoittaa Annarilla Ahtola.
Miten on tultu siihen tilanteeseen, että aikuisia ihmisiä täytyy opettaa elintavoissa, miettii Minna Kaarisalo.
Kukaan ei muista, että sama keskustelu käytiin 15 tai 20 vuotta sitten, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
"Jos joku kuvittelee, ettei ole mitään väliä sillä millainen jörrikkä tai mörrikkä hoitaa, kunhan homma tulee kuntoon, on mielestäni väärässä, kirjoittaa Leena Mallat.
On sattumaa kohtaako tukea tarvitseva perhe ammattilaisen, joka tunnistaa ADHD:n oireet ja monialaisten tukitoimien tarpeellisuuden, ADHD-perheitä tutkinut Erja Sandberg sanoo.
Osalla maahanmuuttajista on lisääntynyt riski sairastua ja syrjäytyä.
Zikaviruksen leviämisen riski Euroopassa on olemassa, mutta THL:n erikoistutkija, epidemiologi Jussi Sane ei pidä todennäköisenä suuren luokan epidemiaa.
Ohjelma tukee vanhempia ja antaa heille työkaluja kohdata ja vähentää lastensa ongelmakäytöstä.
MuksuoppiAppi opastaa vanhempia, opettajia ja muita ratkomaan lasten ongelmia yhdessä lasten kanssa.
