189 osumaa
Noin seitsemän prosenttia suomalaislapsista kärsii kehityksellisestä kielihäiriöstä eli dysfasiasta.
Uudet organisaatiot, potilastietojärjestelmät tai rakennukset eivät paranna potilaita, kirjoittaa Eija Kalso.
ADHD:n Käypä hoito -suositus muuttui kuten väitimme, mutta vuonna 2017, kirjoittavat Miika Vuori, Päivi Ruokoniemi, Kati Sarnola ja Andre Sourander.
Käypä hoito -suosituksessa ei ole tapahtunut Kelan väittämää muutosta hoidon järjestämisestä, kirjoittavat Anita Puustjärvi ja Jorma Komulainen.
Jos potilaille markkinoidaan lyhytterapiaa oikotienä onneen, pettymyksestä voi seurata hoitovastaisuutta.
Loppuvuodesta syntyneillä sekä itäsuomalaisilla ja lappilaisilla osuus on vielä suurempi.
Erikoistuva Joonas Kiili ehti pitää kahvitauon alle viisi kertaa puolen vuoden aikana.
Veikkaan, että nykyään on ahdistavampaa kasvaa aikuiseksi, kirjoittaa Heidi Wikström.
Mitä mieltä presidenttiehdokkaat ovat eutanasiasta? Entä Kela-korvausten nostosta? Milloin presidenttiehdokas itse kävi viimeksi lääkärillä?
Kipu on myös tärkeimpiä syitä eutanasiatoiveiden taustalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Haluan tietää, kuka päättää, mitä tai kenen sairautta ei hoideta, kun rahat eivät hyvinvointialueella riitä, kirjoittaa lääkäri Tiia Reho. Hän ei halua hyväksyä hiljaista priorisointia terveydenhuollossa.
Minerva Krohn hoitaa kotoaan terveyskeskuspotilaita moneen kuntaan eikä tapaa heitä koskaan. Työtapa on opettanut kuuntelemista.
Hoitoonpääsy ja henkilöstöpula nähdään isoina ongelmina, mahdolliset ratkaisut vaihtelevat.
Pakettiautot vievät apua syrjäseutujen iäkkäille naisille, jotka ovat jääneet jäljelle.
Resursseja pitää lisätä ja työoloja parantaa, sanoo Janne Aaltonen.
Lääkärilehti kysyy, Taneli Puumalainen vastaa.
– Sairastuneiden toipumisennuste on hyvä, sanoo Helena Liira.
Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus tulee aluksi taata monisairaille, kirjoittavat Tuomas Koskela ja Juha Auvinen.
Hoivapaikkojen puute ja hoitajapula ovat vain osa ongelmaa.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten paljon väsymys vaikuttaa kognitioon, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen Maiju Welling.
Turvalliseen varmuuteemme on tullut särö, kirjoittaa Heidi Wikström.
Kivun hoito ja tutkimus tarvitsevat motivoituneita osaajia ja resursseja, kirjoittaa Eija Kalso.
Omikron vie iäkkään sairaalahoitoon yleistilan laskun myötä.
Tuntuu hyvältä, että tähän mennessä 18 000 venäläistä terveydenhuoltoalan ammattilaista ovat vedonneet sodan lopettamiseksi.
Varhaisempi kotiutuminen onnistuu turvallisesti kotihappihoidon ja siihen liittyvän etäseurannan myötä.
On korkea aika varmistaa, että hyvinvointialueet sekä yliopistosairaalat saavat geriatrian yksiköt ja niihin riittävät resurssit.
Jatkuvuuden puute voi johtaa siihen, että samalla tavalla oireilevat ja moninaiselle oireilulle syytä etsivät löytävät "hoidolle" jatkuvuutta esimerkiksi sosiaalisen median vertaistukiryhmistä ja muista samalla tavalla oireilevien porukoista.
Lapin kunnissa perusterveydenhuolto on vahva, koska muuta ei ole. Silti tutkimus antaa viitteitä, että tilanne on muuta maata heikompi.
Verkkopalvelu tuo aiempaa enemmän potilaita kuntoutuksen piiriin.
Miksi tuotannollinen tehokkuus on yksityisillä terveydenhuollon toimijoilla parempi kuin julkisilla? kysyy Osmo Soininvaara.
