74 osumaa
Kysyimme lasten päivystyksestä, koululääkäreiltä ja nuorisopsykiatreilta, miten ilmiö näkyy heillä.
Tapio Kekki muistaa olleensa ensi kerran sienessä niin pienenä, että liikkui sananjalkojen alla. Harrastus vie nyt valtaosan vapaa-ajasta.
Lääkärit somessa -juttusarjan viimeinen osa kertoo lääkäri Anni Saukkolan tarinan. Hän päätyi laittamaan suositun Instagram-tilinsä määrättömälle tauolle.
Juhani Knuuti on yksi terveysviestinnän somepioneereista. Lääkärit somessa —juttusarjan toisessa osassa Knuuti kertoo, miksi hän bloggaa ja twiittaa terveystiedosta.
Lääkärit somessa —juttusarjan ensimmäisessä osassa somelääkäri Jonne Juntura kertoo, miksi hän Tiktokkaa mielenterveydestä.
Häpeäyhteiskunnassa toiseuden kunnioitus on vähäistä, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Avain ongelman kohtaamiseen on kyky ymmärtää netin eri palstojen todellinen luonne, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Suosittelualgoritmeihin liittyy usein myös turhautumisen ja ärsytyksen tunteita, kirjoittaa Johanna Vehkoo. Vehkoo on journalistiikan työelämäprofessori Tampereen yliopistossa.
Hanna Nohynek on jalat maassa maalittamisesta huolimatta.
Uudistumisen myötä Potilaan Lääkärilehti löytyy nyt myös useasta sosiaalisen median kanavasta.
Kannabiskysymys on herkullinen kohde, kirjoittaa Eija Kalso.
Koronapandemian oppeja käsitellään nyt monesta eri näkökulmasta, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Lapsi oli edeltävän viikon aikana avannut puhelimen keskimäärin 120 kertaa päivässä, kirjoittaa Silja Kosola.
Onko lapsuudesta ja nuoruudesta tullut patologinen, sairaudeksi luokiteltava tila, kysyy Silja Kosola.
Jatkuvuuden puute voi johtaa siihen, että samalla tavalla oireilevat ja moninaiselle oireilulle syytä etsivät löytävät "hoidolle" jatkuvuutta esimerkiksi sosiaalisen median vertaistukiryhmistä ja muista samalla tavalla oireilevien porukoista.
Pikaisen nettihaun perusteella tarvitaan 3-5 myönteistä kokemusta kumoamaan yhden negatiivisen kokemuksen vaikutus.
Nykynuori tuntuu olevan mahdottomien ulkoisten ja sisäisten odotusten paineessa, kirjoittaa Miila Halonen-Saari.
Nuoret oli häkellyttävän helppo siirtää etäopintoihin ja sulkea huoneisiinsa ilman sen suurempaa poliittista keskustelua.
Molemmat antavat aihetta protestilauluille, jos lauluntekijöiden äänet eivät ole pysyvästi hiljenneet koronan aiheuttamassa ydintalvessa.
Psykoterapeutin löytäminen itselleen on järjetön savotta.
Sydänpotilaat ovat huonoennusteinen potilasryhmä COVID-19-tautiin sairastuessaan.
Data on valtaa, ja valta on sillä joka datan omistaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Ajatus 11-vuotiaan lapsen itsetuhoisuudesta kauhistuttaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Tarvitsemmeko tosiaan kaikkea sitä terveysaiheista sisältöä, jota meille on tarjolla, kirjoittaa Tiina Raevaara kolumnissaan.
Slushin ja Skolarin tutkimusideoiden pitchauskisan finaaliin päässyt Tiina Saanijoki tutkii sohvaperunoita.
Valtaosa Facebookissa jaetuista artikkeleista sisälsi virheellistä tai harhaanjohtavaa informaatiota.
Kemijärveläinen Virva Rantala pisti työnsä terveyskeskuksessa tauolle ja lähti kymmeneksi viikoksi Etelämantereelle.
Lääketieteen opiskelijat perustivat Vastalääke-yhdistyksen kyllästyttyään virheellisten terveysväittämien leviämiseen.
Perusterveydenhuollolla ei ole varaa menettää kokeneiden lääkärien osaamista, kirjoittavat Hannu Halila (kuvassa) ja Jukka Vänskä.
Ratkaisuiksi tarjotaan laatukriteereitä, saattohoitolakia ja koulutusta.