67 osumaa
Suosittelualgoritmeihin liittyy usein myös turhautumisen ja ärsytyksen tunteita, kirjoittaa Johanna Vehkoo. Vehkoo on journalistiikan työelämäprofessori Tampereen yliopistossa.
Hanna Nohynek on jalat maassa maalittamisesta huolimatta.
Uudistumisen myötä Potilaan Lääkärilehti löytyy nyt myös useasta sosiaalisen median kanavasta.
Kannabiskysymys on herkullinen kohde, kirjoittaa Eija Kalso.
Koronapandemian oppeja käsitellään nyt monesta eri näkökulmasta, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Lapsi oli edeltävän viikon aikana avannut puhelimen keskimäärin 120 kertaa päivässä, kirjoittaa Silja Kosola.
Onko lapsuudesta ja nuoruudesta tullut patologinen, sairaudeksi luokiteltava tila, kysyy Silja Kosola.
Jatkuvuuden puute voi johtaa siihen, että samalla tavalla oireilevat ja moninaiselle oireilulle syytä etsivät löytävät "hoidolle" jatkuvuutta esimerkiksi sosiaalisen median vertaistukiryhmistä ja muista samalla tavalla oireilevien porukoista.
Pikaisen nettihaun perusteella tarvitaan 3-5 myönteistä kokemusta kumoamaan yhden negatiivisen kokemuksen vaikutus.
Nykynuori tuntuu olevan mahdottomien ulkoisten ja sisäisten odotusten paineessa, kirjoittaa Miila Halonen-Saari.
Nuoret oli häkellyttävän helppo siirtää etäopintoihin ja sulkea huoneisiinsa ilman sen suurempaa poliittista keskustelua.
Molemmat antavat aihetta protestilauluille, jos lauluntekijöiden äänet eivät ole pysyvästi hiljenneet koronan aiheuttamassa ydintalvessa.
Psykoterapeutin löytäminen itselleen on järjetön savotta.
Sydänpotilaat ovat huonoennusteinen potilasryhmä COVID-19-tautiin sairastuessaan.
Data on valtaa, ja valta on sillä joka datan omistaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Ajatus 11-vuotiaan lapsen itsetuhoisuudesta kauhistuttaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Tarvitsemmeko tosiaan kaikkea sitä terveysaiheista sisältöä, jota meille on tarjolla, kirjoittaa Tiina Raevaara kolumnissaan.
Slushin ja Skolarin tutkimusideoiden pitchauskisan finaaliin päässyt Tiina Saanijoki tutkii sohvaperunoita.
Valtaosa Facebookissa jaetuista artikkeleista sisälsi virheellistä tai harhaanjohtavaa informaatiota.
Kemijärveläinen Virva Rantala pisti työnsä terveyskeskuksessa tauolle ja lähti kymmeneksi viikoksi Etelämantereelle.
Lääketieteen opiskelijat perustivat Vastalääke-yhdistyksen kyllästyttyään virheellisten terveysväittämien leviämiseen.
Perusterveydenhuollolla ei ole varaa menettää kokeneiden lääkärien osaamista, kirjoittavat Hannu Halila (kuvassa) ja Jukka Vänskä.
Ratkaisuiksi tarjotaan laatukriteereitä, saattohoitolakia ja koulutusta.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on huolissaan suomalaisten henkisestä hyvinvoinnista. Terveyden suuri uhka on korvien välissä.
Mediassa tutkimustulokset ilmoitetaan usein suoraviivaisemmin kuin varsinaiset havainnot antaisivat aihetta, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Vieraat sanat etäännyttävät, ärsyttävät, huvittavat ja antavat harhaanjohtavan vaikutelman sivistyksestä, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Saku Pelttari kirjoittaa rokotevastaisuudesta. "Elämme totuuden jälkeisellä aikakaudella, joka tarjoaa kaikille vaihtoehtoista totuutta aidon tilalle," hän sanoo.
Somessa jaettuun tietoon tulee suhtautua kuin se olisi täysin julkista, kirjoittaa Kati Myllymäki.
Satu Salonen pohtii lääketiedon saamisen ongelmia.
Meidän pöydällä ihmisellä ei ole enää mitään salaisuuksia. Kaikki paljastuu.
