85 osumaa
Oli jännittävää katsoa, kuinka potilaita sarjassa hoidettiin, kirjoittaa Janna Manninen.
Eurostatin tilastokatsauksessa Suomen ylikuolleisuus nousi tapetille.
Vietätkö sinä tipatonta tammikuuta?
Taustalla on vanha ajattelu oikeasta naiseudesta ja mieheydestä, kirjoittaa Taina Kinnunen.
Entäpä, jos nuoret ensin ahdistuivat ja rupesivat lääkitsemään sitä sosiaalisella medialla, pohtii Jari Turunen.
– Ongelma ei ole ahdistuksen tunnistamatta jääminen, vaan ylitunnistaminen, sanoo Riittakerttu Kaltiala.
Somejunan kehitysvauhti jatkaa kiihtymistään ja jarrukapulaan tarttuminen on muuttunut lähes mahdottomaksi, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Tutustu kulttuurivinkkeihimme ihmisen, elämän ja lääketieteen saralta.
Jos potilaille markkinoidaan lyhytterapiaa oikotienä onneen, pettymyksestä voi seurata hoitovastaisuutta.
Ikivanhan häirinnän tai painostamisen keinon metodit ja ilmenemismuodot ovat moninaisia, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Meillä on niin vähän lapsia ja nuoria, että viimeistään nyt heistä kannattaisi välittää enemmän, kirjoittaa Silja Kosola.
Kysyimme lasten päivystyksestä, koululääkäreiltä ja nuorisopsykiatreilta, miten ilmiö näkyy heillä.
Tapio Kekki muistaa olleensa ensi kerran sienessä niin pienenä, että liikkui sananjalkojen alla. Harrastus vie nyt valtaosan vapaa-ajasta.
Lääkärit somessa -juttusarjan viimeinen osa kertoo lääkäri Anni Saukkolan tarinan. Hän päätyi laittamaan suositun Instagram-tilinsä määrättömälle tauolle.
Juhani Knuuti on yksi terveysviestinnän somepioneereista. Lääkärit somessa —juttusarjan toisessa osassa Knuuti kertoo, miksi hän bloggaa ja twiittaa terveystiedosta.
Lääkärit somessa —juttusarjan ensimmäisessä osassa somelääkäri Jonne Juntura kertoo, miksi hän Tiktokkaa mielenterveydestä.
Häpeäyhteiskunnassa toiseuden kunnioitus on vähäistä, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Avain ongelman kohtaamiseen on kyky ymmärtää netin eri palstojen todellinen luonne, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Suosittelualgoritmeihin liittyy usein myös turhautumisen ja ärsytyksen tunteita, kirjoittaa Johanna Vehkoo. Vehkoo on journalistiikan työelämäprofessori Tampereen yliopistossa.
Hanna Nohynek on jalat maassa maalittamisesta huolimatta.
Uudistumisen myötä Potilaan Lääkärilehti löytyy nyt myös useasta sosiaalisen median kanavasta.
Kannabiskysymys on herkullinen kohde, kirjoittaa Eija Kalso.
Koronapandemian oppeja käsitellään nyt monesta eri näkökulmasta, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Lapsi oli edeltävän viikon aikana avannut puhelimen keskimäärin 120 kertaa päivässä, kirjoittaa Silja Kosola.
Onko lapsuudesta ja nuoruudesta tullut patologinen, sairaudeksi luokiteltava tila, kysyy Silja Kosola.
Jatkuvuuden puute voi johtaa siihen, että samalla tavalla oireilevat ja moninaiselle oireilulle syytä etsivät löytävät "hoidolle" jatkuvuutta esimerkiksi sosiaalisen median vertaistukiryhmistä ja muista samalla tavalla oireilevien porukoista.
Pikaisen nettihaun perusteella tarvitaan 3-5 myönteistä kokemusta kumoamaan yhden negatiivisen kokemuksen vaikutus.
Nykynuori tuntuu olevan mahdottomien ulkoisten ja sisäisten odotusten paineessa, kirjoittaa Miila Halonen-Saari.
Nuoret oli häkellyttävän helppo siirtää etäopintoihin ja sulkea huoneisiinsa ilman sen suurempaa poliittista keskustelua.
Molemmat antavat aihetta protestilauluille, jos lauluntekijöiden äänet eivät ole pysyvästi hiljenneet koronan aiheuttamassa ydintalvessa.
