187 osumaa
Add on yksi ADHD:n kolmesta esiintymismuodosta. Arkikielessä käytetään kuitenkin usein termiä ADD, vaikka se ei ole enää erillinen oma diagnoosinsa.
Kasvattajien on tärkeää oppia tunnistamaan autistiset piirteet, jotta lapsia voidaan tukea paremmin.
Entäpä, jos nuoret ensin ahdistuivat ja rupesivat lääkitsemään sitä sosiaalisella medialla, pohtii Jari Turunen.
Terveyden – tai ainakaan sairauden – ei pitäisi olla bisnes, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Tuire Malmstedt sai diagnoosin feokromosytoomasta parikymmentä vuotta sitten.
Somejunan kehitysvauhti jatkaa kiihtymistään ja jarrukapulaan tarttuminen on muuttunut lähes mahdottomaksi, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Vain joka neljäs vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista hakeutuu hoitoon Suomessa.
Viereisen vuoteen potilas ehti ajatella, että näinköhän kotiinlähtötarkastus tehdään vain verhon takaa, kirjoittaa Merja Reunanen.
Kynsivallin tulehdus on monelle tuttu vaiva, mutta mistä se oikeastaan saa alkunsa?
Tuoreet rekisteritiedot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien nopeasta yleistymisestä Suomessa herättävät kysymyksiä.
Koukuttavien kuvaruutujen, välinpitämättömien vanhempien ja vailla auktoriteettia toimivien opettajien keskellä osa lapsista kasvaa tärkeimmän kehitysvaiheensa aikana empatiakyvyttömiksi olennoiksi, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Sanallisen solvaamisen kohteeksi joutuminen lapsena aiheuttaa monenlaisia ongelmia ihmiselle.
Toivon, että te opettajat tiedätte, miten paljon me teitä nuorisopsykiatrialla arvostamme, kirjoittaa Miila Halonsaari.
Intensiivinen harrastukseni on auttanut minua auttamaan potilastani, kirjoittaa Isa Teeriaho.
Jos hoidan tietokonetta enemmän kuin potilaita, jokin on pielessä, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Nykyinen keskusteluilmapiiri ei mahdollista asiantuntijoille puheenvuoroja, kirjoittaa yleislääketieteen erikoislääkäri Isa Teeriaho.
Joonas Tolvanen on toteuttanut kaksi unelmaansa: lääkärin ammatti ja kung-fu-mestariksi oppiminen.
Nuoret lääkärit heitetään aina vain syvempään päätyyn, kirjoittaa Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen.
Miten luoda organisaatio, jolla olisi resursseja kaivaa jokaisen potentiaali esiin ja hyödyntää se, kirjoittaa Terhi Savolainen.
Surin potilastani, jota olin kaikin voimin yrittänyt pelastaa, kirjoittaa Saana Mäenpää.
Digimaailman varjot käyvät yhä pidemmiksi, kirjoittaa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.
Suomessa joka viides 15-vuotias tyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin viime vuonna.
Nyt asiaa halutaan selkeyttä ministeriössä.
On keinotekoista määrätä kaikenlaiseen työhön käytettäväksi 40 tuntia viikossa, kirjoittaa yrittäjälääkäri Marika Kandell.
Ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaidossa näkyy suuria eroja vastaanottotilanteissa.
Sairauksiaan hän ei voinut valita, kirjoittaa yleislääkäri Saku Pelttari.
Palliatiivinen hoito kuuluu tarvittaessa jokaiselle – mutta kaikki eivät vieläkään sitä saa.
Olen lähes unohtanut oman osuuteni koulun sosiaalisessa valtapelissä, kirjoittaa Silja Kosola.
Lapsi oli edeltävän viikon aikana avannut puhelimen keskimäärin 120 kertaa päivässä, kirjoittaa Silja Kosola.
Tarja Holopainen sai aivovamman kymmenisen vuotta sitten, kun kaatui pyörällä jyrkässä alamäessä.
