1210 osumaa
Lääkärilehden entinen päätoimittaja Hannu Ollikainen kirjoittaa tutkimuksen ja journalismin yhtäläisyyksistä.
Saku Pelttari kirjoittaa oireisiin liittyvistä peloista, jotka voivat haitata elämää enemmän kuin itse sairaus tai sen oireisto.
Vähättelemättä digitalisaation mahdollisuuksia, onko meiltä unohtumassa, että miten tärkeää potilaalle on kuulluksi tuleminen, kysyy Satu Salonen.
Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunnalle on tullut viime aikoina kysymyksiä ammattinimikkeiden käytöstä.
Nuorille urheilijoille on joissakin maissa säädetty pakollisia terveystarkastuksia.
Skitsofrenian uusiutumisjaksot vähenivät Vantaan Peijaksessa niin paljon, että WHO kiinnostui asiasta.
Sukupuoli-identiteettitutkimuksiin hakeutuvien määrä on kasvanut.
Ulkoilman pienhiukkasten riskit on syytä tiedostaa, vaikka huoli huonosta sisäilmasta hallitsee juuri nyt julkista keskustelua ja kansalaisten mieliä.
Kuinka selvitä surusta, kun jopa hengittäminen tekee kipeää, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Imatralla ja Lappeenrannassa on ollut käytössä malli, jossa asiakkaan perushammashoito pyritään hoitamaan kuntoon yhdellä käyntikerralla.
HUS:n tuleva toimitusjohtaja haluaa kehittää asiakaslähtöisyyttä.
Infektiolääkäri Reetta Huttunen voitti novellillaan Pirkanmaan kirjoituskilpailun proosasarjan.
Oikeaa tapaa huonojen uutisten kertomiselle ei tunnu olevan, kun taas liuta vääriä tapoja kyllä tarjoutuu, kirjoittaa .
Sairauden kokemusta ei ole helppo dokumentoida yhteismitallisesti, kirjoittaa Satu Salonen.
Oululaistutkijat keräävät tutkimukseen osallistuvilta tietoja mahdollisimman laajasti, jotta poikkeavan käyttäytymisen merkit tunnistetaan.
Ihmismieltä on leimannut kautta aikojen halu hallita sattumanvaraisina tapahtumia ja huijata kohtaloa.
Toiset lääkärit lähettivät potilaita jatkotutkimuksiin herkemmin kuin toiset, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Kuukausittainen etävalmennus osoittautui liian "laimeaksi".
Itseohjautuvuus ja vastuunkanto eivät ole ala-asteikäisen ominaisuuksia, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Perustamispäätöstä ei ole tehty.
Liikunnan ja insuliinihoidon yhteensovittamiseen tarvitaan ohjausta.
Kollegan sanoin: kun joku putoaa kaivoon, empaatikko hyppää perään lohduttamaan, mutta sympaatikko tuo paikalle tikkaat, kirjoittaa Saku Pelttari.
Lääkäriä ei vaihdeta kevytkenkäisesti, kirjoittaa Satu Salonen.
Neuvolassa tärkeimpiä työkaluja ovat tarkentavat ja ohjaavat kysymykset sekä vanhempien kommenttien validointi.
Alkuperäislöydöksiäni siteerataan vähemmän kuin sellaisia, joissa mieskollega toistaa tuloksemme, kiteyttää Anu Wartiovaara rakenteellista ongelmaa
Kaikki ottivat kivun vakavasti, mutta vikaa ei löytynyt, Merja Minkkinen kirjoittaa.
Ystävällisyys, toisen ihmisen kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus eivät vie yhtään sen pidemmän aikaa vastaanotolla, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Vertaistukea antavat henkilöt ovat kultaakin kalliimpia, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Käypä hoito -työryhmä julkaisi uuden syömishäiriöpotilaan hoitoketjukuvauksen.
Yllättävässä uhkatilanteessa ihminen yleensä joko jähmettyy, pakenee tai toimii. Kukaan ei tiedä etukäteen, mikä näistä toteutuisi omalla kohdalla, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
