1229 osumaa
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän diagnosointikriteerejä ollaan päivittämässä.
Iloitsen helteettömyydestä, mutta ymmärrän kuuluvani vähemmistöön, miettii Petri Riikonen.
Jaettu kokemus tuo kummasti lohtua, kirjoittaa Ulla Järvi.
Koira on sosiaalistamisen tehopakkaus, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Etelä-Sudanissa työ oli erilaista, mutta potilaat samanlaisia, kertoo Laura Mikkonen.
Dosentti Marjo Renko pohtii lääkäriyttään kliinikkona, tutkijana ja opettajana.
Osa sydänkohtauspotilaista hyötyi normaalia pidemmästä jäähdytyshoidosta, selviää tutkimuksesta.
Hidastus, korostus ja avainsanojen painotus auttavat sisäkorvaistutteen saaneiden lasten puheenkehitystä.
Perustuslakivaliokunta näkee palveluiden yhtiöittämisessä perustuslaillisia ongelmia.
Diagnostiikka ja hoito eivät aina etene suoraviivaisesti. Mutkat ja umpikujatkin kuuluvat valitettavasti lajin luonteeseen.
Sekä kaupunki että metsä voivat sopia hyvin erityyppisille lomailijoille, huomasi Petri Riikonen.
Hauskat persoonallisuuden kuvaukset eivät pohjaa tutkimustietoon, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Erilaiset kokemukset antavat suuren sote-uudistuksen alla aihetta pohdintaan, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.
Tekoäly Watsonia opetetaan HUS:ssa havaitsemaan pikkukeskosten infektiot nykyistä aiemmin.
Uhmaiät, lyhytkestoiset käytösoireet ja rajojen kokeilu kuuluvat lapsen kehitykseen, voimakas ja pitkäkestoinen väkivaltainen tai epäsosiaalinen käyttäytyminen eivät.
Ihmettelen joskus asiantuntijoiden omiin kokemuksiin perustuvaa varmuutta neuvojen antajina, kirjoittaa Leena Mallat.
Harvinaista sairautta sairastavalle jää usein itselleen vastuu siitä, että saa hoitoa. Näin kertoo Anna Giss, joka sairastaa TOS-oireyhtymää ja CRPS:ää.
Potilaan ei pitäisi joutua kyselemään vinkkejä lääkäristä, joka tutkisi kunnolla, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Tärkeintä on pitää sisäinen keväänsä elossa, tuli mitä tuli, pohtii Petri Riikonen.
Sairaalakysymys herätti suuria tunteita juuri itsenäistyneessä tasavallassa.
Mulle ensisijaisen tärkeetä on, että lääkäri osaa asiansa, kirjoittaa leukemiaa sairastava Karoliina Karhilahti.
Äidin masennus suurentaa lapsen käytösongelmien ja tunne-elämän oireiden riskiä.
Yliopistosairaalat ovat mukana EU-yhteistyöverkostoissa, jotka kehittävät sairauksien hoitoa.
Lääkärit menestyivät kuntavaaleissa selvästi paremmin kuin muut ehdokkaat. Yksi syy on sote.
Tara Sampallin mukaan Suomessa ei kuunnella potilaita hoidon kehittämisessä ja oireita hoidetaan yksiulotteisesti psyykkisinä.
Aulassa istuva korvakipuinen potilas katsoo minua. Yritän näyttää mahdollisimman kiireiseltä, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Kumppanini valvottaa, ärsyttää, hermostuttaa, itkettää ja aika ajoin myös masentaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Mielenterveyden edistämistä ei voi eriyttää koulun kokonaisarjesta, kirjoittaa Annarilla Ahtola.
Asuuko meissä jokaisessa pienen pieni Raivo? kysyy Sari Hannukainen.