1141 osumaa
Riika Merivirta työskenteli vuoden Queenslandissa ensihoitolääkärinä.
Laite mahdollistaa insuliinin tarkemman annostelun kudosglukoosin jatkuvan mittauksen perusteella.
Kalasataman uudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa potilaan kysymyksiin vastaa pyöreäsilmäinen robotti.
Modernin tieteen ytimessä on aina ollut paradoksi, kirjoittaa Piia Jallinoja.
Kipukroonikko tarvitsee lääkärin, joka aidosti välittää ja tekee kaiken mahdollisen potilaansa parhaaksi, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Patologia tuntuu olevan erikoisala, josta on vallalla eniten virheellisiä mielikuvia, kirjoittaa Saku Pelttari.
Tuhkarokon vakavuus on unohtunut Suomessa, Petri Ruutu kirjoittaa.
Tarvitaan uudenlaista vapaaehtoistyön ja järjestöosaamisen rakentavaa yhteistyötä, kirjoittaa Satu Salonen.
Katsauksen perusteella suuret tuloerot altistavat naisia masennukselle enemmän kuin miehiä.
Sairausdiagnoosi auttaa ihmistä vain, jos hän sen vuoksi ymmärtää paremmin oireitaan tai hyötyy sairauden hoidosta, Päivi Korhonen kirjoittaa.
Akuuttilääkärit työskentelevät erikoisalojen hoitoyksiköissä rinnakkain muiden erikoisalapäivystäjien kanssa.
Lämmin katse ja pari ystävällistä sanaa edellyttävät jaksamista, mutta eivät vie enempää aikaa kuin esineellinen kohtelu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Hoitavan lääkärin vastuun painottaminen työkykyä koskevien ratkaisujen teossa kuulostaa ensi alkuun mielekkäältä, kirjoittaa Jari Turunen.
Suuri osa työkyvyttömyydestä voitaisiin välttää työtä keventämällä.
Kiinan elinsiirtojen eettisyys herättää huolta lääketieteellisissä julkaisuissa, toteavat kirjoittajat.
Jo tunti liikuntaa viikossa riitti ehkäisemään masennusta, eikä vaikutus enää voimistunut lisättäessä liikuntaa 1,5 tunnista viikossa.
Kun lääkäri kysyi, mikä itsestä tuntuisi ensi kuulemalta parhaalta vaihtoehdolta, en osannut vastata.
Persoonallisuushäiriö on potilaan paras yritys sopeutua perimänsä, kasvuympäristön ja niiden yhteisvaikutuksen haasteisiin.
Parasta Suomessa on rauha. Se on soten rakentajienkin syytä pitää mielessä, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Työn ja työn ulkopuolisen elämän yhteensovittaminen saattaa vaatia joskus niin paljon, ettei siitä selviä ilman ristiriitoja, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Kivunhoitoon liittyvissä keskustelussa saa nykyään eniten huomiota, jos väittää lääkkeiden olevan pahasta, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Voimavarasuuntautunutta terapiaa tehneillä terapeuteilla oli vähemmän empatiaa kuin muilla väitöstutkimuksen mukaan.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Kolme lasta ja erikoistuminen anestesiologiaan osoittautuivat yhdistelmäksi, joka Australiassa teki minusta paikallisille kiinnostavan nähtävyyden.
Voiko olla mitään arvokkaampaa kuin ihmissuhteiden vaaliminen? kysyy Sari Hannukainen.
Kun muistisairas haluaa ja kaipaa kotiin, mihin hän tuolloin kaipaakaan? kirjoittaa Sirpa Remahl.
– Toimittajat ja asiantuntijat eivät aina ymmärrä toisiaan, toteaa Reetta Kettunen.
Valtaosa oireista selittyy toiminnallisilla vatsavaivoilla.
Kaikilla puolueilla on ollut lusikkansa sopassa, sanoo professori Heikki Hiilamo.
Mitä todennäköisempi sairaus on, sitä ylempänä se on erotusdiagnostiikan listalla, kirjoittaa Saku Pelttari.
