1160 osumaa
Sekä kaupunki että metsä voivat sopia hyvin erityyppisille lomailijoille, huomasi Petri Riikonen.
Hauskat persoonallisuuden kuvaukset eivät pohjaa tutkimustietoon, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Erilaiset kokemukset antavat suuren sote-uudistuksen alla aihetta pohdintaan, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.
Tekoäly Watsonia opetetaan HUS:ssa havaitsemaan pikkukeskosten infektiot nykyistä aiemmin.
Uhmaiät, lyhytkestoiset käytösoireet ja rajojen kokeilu kuuluvat lapsen kehitykseen, voimakas ja pitkäkestoinen väkivaltainen tai epäsosiaalinen käyttäytyminen eivät.
Ihmettelen joskus asiantuntijoiden omiin kokemuksiin perustuvaa varmuutta neuvojen antajina, kirjoittaa Leena Mallat.
Harvinaista sairautta sairastavalle jää usein itselleen vastuu siitä, että saa hoitoa. Näin kertoo Anna Giss, joka sairastaa TOS-oireyhtymää ja CRPS:ää.
Potilaan ei pitäisi joutua kyselemään vinkkejä lääkäristä, joka tutkisi kunnolla, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Tärkeintä on pitää sisäinen keväänsä elossa, tuli mitä tuli, pohtii Petri Riikonen.
Sairaalakysymys herätti suuria tunteita juuri itsenäistyneessä tasavallassa.
Mulle ensisijaisen tärkeetä on, että lääkäri osaa asiansa, kirjoittaa leukemiaa sairastava Karoliina Karhilahti.
Äidin masennus suurentaa lapsen käytösongelmien ja tunne-elämän oireiden riskiä.
Yliopistosairaalat ovat mukana EU-yhteistyöverkostoissa, jotka kehittävät sairauksien hoitoa.
Lääkärit menestyivät kuntavaaleissa selvästi paremmin kuin muut ehdokkaat. Yksi syy on sote.
Tara Sampallin mukaan Suomessa ei kuunnella potilaita hoidon kehittämisessä ja oireita hoidetaan yksiulotteisesti psyykkisinä.
Aulassa istuva korvakipuinen potilas katsoo minua. Yritän näyttää mahdollisimman kiireiseltä, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Kumppanini valvottaa, ärsyttää, hermostuttaa, itkettää ja aika ajoin myös masentaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Mielenterveyden edistämistä ei voi eriyttää koulun kokonaisarjesta, kirjoittaa Annarilla Ahtola.
Asuuko meissä jokaisessa pienen pieni Raivo? kysyy Sari Hannukainen.
Erilaiset asiantuntijaryhmät ovat usein pettyneitä siihen, kuinka media käsittelee heidän tekemisiään, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Hoidon toteutus täytyy harkita yksilöllisesti potilasta kuunnellen, toteaa Maaria Oikarinen.
Juhani Knuuti on huomannut, että asiallisen blogikirjoittelun kautta voi vaikuttaa mielipiteisiin, vaikka fanaatikkojen näkemyksiä tuskin pystyy muuttamaan.
Aito vuorovaikutus yleisön kanssa on bloggaajan menestyksen salaisuus, tuumaa Ulla Järvi.
Kun seuraava epidemia iskee, saadaanko se kuriin paremmin kuin ebola? Varautumisessa on yhä puutteita.
Sote-uudistuksen vaaroista on kirjoitettu paljon. Muutos tuo aina tullessaan haasteita, mutta harvoin pelkkää negatiivista, miettii Aleksi Varinen.
Nykyajan puskaradio näyttää tulevan väistämättä myös lääkäripalveluihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Kivunhoidossa tarvitaan sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä elementtejä, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Vähäinen unimäärä on kuin liian lyhyt huuhteluohjelma, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Jos kaikkivaltiaan asemaan asettunut media ei kanna vastuutaan, mistä kansalainen saa tasapuolista, tosiasioihin pohjautuvaa tietoa?