129 osumaa
Käsien uurteissa näkyy arki ja työ.
Kiire ja jatkuvuuden puute uhkaavat lääkärin ja potilaan välistä luottamusta.
Somessa jaettuun tietoon tulee suhtautua kuin se olisi täysin julkista, kirjoittaa Kati Myllymäki.
Huuli- ja suulakihalkioiden hoito on Suomessa kansainvälistä huipputasoa. Ainoa lasten plastiikkakirurgiaa tekevä keskus Husuke täyttää tänä vuonna 70 vuotta.
– HUS on perustamassa poliklinikkaa toiminnallisten häiriöiden hoitoon, kertoo ylilääkäri Risto Vataja.
Yhteishenki saa kiitosta ja kasvavat ryhmäkoot moitteita, kun viiden lääkiksen opiskelijat arvioivat omia yliopistojaan.
Ideologinen jännite nivoutuu Yhdysvalloissa Obamacaren tulevaisuuteen. Presidentti Trump haluaa rapauttaa noin 23:a miljoonaa kansalaista hyödyttävän järjestelmän ja on osittain siinä onnistunutkin.
– Poliitikot eivät ymmärrä, mitä laaja päivystys oikeasti tarkoittaa.
Meidän pöydällä ihmisellä ei ole enää mitään salaisuuksia. Kaikki paljastuu.
Teknologia parantaa tiedon kulkua ja neljällä vuodeosastolla otetaan käyttöön uusi erikoislääkärin toimenkuva eli hospitalisti.
Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunnalle on tullut viime aikoina kysymyksiä ammattinimikkeiden käytöstä.
Lääketieteen pariin on monta polkua. Ratkaiseva askelma voi löytyä vaikka voimailusalilta.
Ylidiagnostiikan takana on kolme asiaa: lääketieteen kehitys, kaupalliset intressit ja potilaiden epärealistiset odotukset.
Vanhustenhoito ei juurikaan ole ollut esillä sote-keskustelussa. Lääkärikunnan ja erityisesti geriatrien pitäisi nyt aktivoitua ja varmistaa, että tulevaisuuden vanhuksia hoidettaisiin nykyistä yksilöllisemmin.
Eeva-Kaisa Titov on lääkäri ja kirurgi vastoin tahtoaan, mutta kaikin voimin ja koko sydämellään.
Kosola toivoo, että nuorille saataisiin enemmän matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita sinne, missä he jo nyt viettävät aikaansa.
Patologia tuntuu olevan erikoisala, josta on vallalla eniten virheellisiä mielikuvia, kirjoittaa Saku Pelttari.
Akuuttilääkärit työskentelevät erikoisalojen hoitoyksiköissä rinnakkain muiden erikoisalapäivystäjien kanssa.
Lääketukun ja länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Päivystyksen odotusajat lyhenivät, kun lääkärin ja hoitajan tiimi vastaanottaa ambulanssipotilaan.
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
Joskus parhaimmillaan hoitosuhteessa syntyy hoitava ja lohduttava tunneside, kirjoittaa Satu Salonen.
Vuonna 2015 lääkäriksi valmistunut Erfan Jahangiri yhdistelee sujuvasti julkista ja yksityistä työtä.
Diagnostiikka ja hoito eivät aina etene suoraviivaisesti. Mutkat ja umpikujatkin kuuluvat valitettavasti lajin luonteeseen.
Yleislääketieteen erikoislääkäri ei ole aivan ongelmaton termi, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Asiantuntija pitää ajoterveyden valvonnan vähentämistä huolestuttavana.
Ihmettelen joskus asiantuntijoiden omiin kokemuksiin perustuvaa varmuutta neuvojen antajina, kirjoittaa Leena Mallat.
Uudet mielenterveyden häiriöihin tarkoitetut lääkkeet vaikuttivat mielisairaanhoitoon mullistavasti 1950- ja 1960-luvun taitteessa.
Yliopistosairaalat ovat mukana EU-yhteistyöverkostoissa, jotka kehittävät sairauksien hoitoa.