1138 osumaa
On helppo sanoa, että lisätäänpä lääkärikoulutusta, kirjoittaa Juho Kivistö.
Lääkärit joutuvat kirjoittamaan lausuntoja moneen paikkaan. Se vie varsinaisesta työstä paljon aikaa. Ovatko kaikki lausunnot todella tarpeellisia?
Osalla tyypin 1 diabetes -diagnoosin saaneista lapsista ja nuorista onkin harvinainen monogeeninen diabetes. Miten sitä hoidetaan?
Oulun yliopistossa on kehitelty digitaalinen terveyssovellus, joka auttaa MS-tautia sairastavan uupumusoireisiin.
Allergiaoireiden vuoksi ei aina välttämättä tarvitse hakeutua lääkäriin, jos oireet ovat lieviä.
Allergiat koskettavat suurta osaa väestöstä. Jopa 25 prosenttia suomalaisista kärsii jonkinasteisesta allergiasta.
Muita hoitovaihtoehtoja suhteellisen vähän.
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri, dosentti Pauliina Hartiala tutkii, voisiko lymfaturvotusta hoitaa nykyistä tehokkaammin.
Tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhuollon käytänteitä.
Jos työnantaja vaatii lääkärintodistusta, lääkäri ahdistetaan nurkkaan, sanoo Kari-Pekka Martimo.
FinnEM kouluttaa akuuttihoidon ammattilaisille uhkatilanteiden tunnistamista ja varautumista.
Keski-Uudellamaalla lähes 40 prosenttia terveyskeskussairaalapotilaista on kotisairaalahoidossa.
Myös riski syrjäytyä on suuri.
Voimme onnistua, jos on tahtoa ja sinnikkyyttä, kirjoittaa gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström.
Vältä viisaasti -suositukset kertovat asioista, joita lääkäri on hyvä välttää. Lyhyitä, tiiviisti kirjoitettuja Vältä viisaasti -suosituksia on julkaistu jo vuodesta 2017, ja niitä on ilmestynyt satakunta.
Samanaikaisesti ei mikään ja lähes kaikki tuntuu muuttuvan, kirjoittaa 6. vuosikurssin kandi Matias Posa.
”Miten onnistuinkaan löytämään tällaisen ammatin, jossa merkitys seuraa toista”, pohtii tamperelainen infektiolääkäri Reetta Huttunen.
Lääkärit pelkäävät kuolemaa yhtä paljon kuin muutkin, tai enemmänkin, sanoo uransa saattohoidossa tehnyt Anneli Vainio.
Lääkäripäivien Proosaklubilla lavalle nousi kolme lääkärikirjailijaa, jotka kertoivat teoksistaan ja siitä, miten ne ovat syntyneet.
Taysin rintasyöpätiimin toimintatapa karsi puhelinsoittoja, kertovat Maarit Bärlund ja Ulla Karhunen-Enckell.
– Kallis genetiikka on menneen talven lumia, Markus Perola sanoo.
Suomella ei ole varaa olla liikkumatta, kirjoittaa Juuso Heikkinen.
Lihavuuteen liittyy stigmaa ja virheellisiä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat myös siihen, miten lihavaan ihmiseen suhtaudutaan vastaanotolla.
Pikkukeskosille tarvitaan lisäpaikkoja Taysiin ja Tyksiin, jotta suunniteltuja leikkauksia voidaan tehdä Husissa.
Palliatiivinen hoito kuuluu tarvittaessa jokaiselle – mutta kaikki eivät vieläkään sitä saa.
Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus tulee aluksi taata monisairaille, kirjoittavat Tuomas Koskela ja Juha Auvinen.
Sodat ja ilmastonmuutos pahentavat tilannetta, kertoo Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö.
Neuvola toimii jo useissa kunnissa – Raahessa tavoittaa 86 prosenttia 65-vuotiaista.
Paine näkyy mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tarpeen voimakkaassa kasvussa.
Hoivapaikkojen puute ja hoitajapula ovat vain osa ongelmaa.