3064 osumaa
Pelastamisella on kiire, mutta avun tulo kestää aina, joten ryhmän omat taidot ja varusteet ovat ratkaisevan tärkeitä.
Tutkimuksessa havaitut yhteydet ravinnon ja lasten diabeteksen välillä vaativat lisätutkimuksia.
Joskus hoito on ilman erityistä trauma-alttiutta itsessään niin kamalaa, että se on yksilölle liikaa, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Myös RSV-epidemia on alkamassa.
Summa kasvaa 626,94 euroon.
Migreenin laukaisee aina jokin ulkoinen tekijä. Tunnetko nämä yleisimmät laukaisevat tekijät?
Mediassa on puhuttu viime aikoina ketamiinista. Millainen aine ketamiini on?
Jokaisen maan on haettava omat ratkaisunsa, sanoo Hollannin lääkäriliiton puheenjohtaja René Héman.
Keliakia on niin yleistä, että voidaan puhua kansansairaudesta.
Tuore väitöstutkimus paljasti, että vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa vauvojen unen laatuun.
Valkoinen takki on se, mistä lääkäri tunnetaan, kirjoittaa Marika Kandell.
"Välillä lääkärit puhuivat kuin vierasta kieltä", äiti muistelee.
Tieto ilmeni FinnGen-aineistosta väitöstutkimuksessa.
Sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa arviolta noin 200 000 ihmistä ja se on suomalaisten yleisin kuolinsyy.
Talousajattelu on sovitettava maapallon ekologisiin reunaehtoihin, kirjoittaa Hanna Rintala.
Äkillinen keuhkoputkentulehdus tulee usein flunssan mukana. Sen yleisin oire on yskä.
Kun lapsella on kihomatoja, pitää lääkitä koko perhe.
En tiennyt tarkkaan, minkä ilon valitsin, kun otin perheeseen koiran, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Jos iho kutisee voimakkaasti ilta-aikaan ja ihoon ilmestyy käytävänmuotoisia, koholla olevia ihottumakohtia, kyse on todennäköisesti syyhystä.
Noin 10-30 prosenttia suomalaisista sairastuu elämänsä aikana vyöruusuun. Osalla sairastuneista tautiin kuuluu pitkittynyt ihon kiputila, joka saattaa vaatia lääkärin hoitoa.
Tekoäly on ollut viime aikoina kahvipöytäkeskusteluiden ykkösaiheita, erikoislääkäri Topi Turunen.
Haluan tietää, kuka päättää, mitä tai kenen sairautta ei hoideta, kun rahat eivät hyvinvointialueella riitä, kirjoittaa lääkäri Tiia Reho. Hän ei halua hyväksyä hiljaista priorisointia terveydenhuollossa.
Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt lisäävät vakavan maksasairauden riskiä.
Aikainen tunnistaminen ja hoito voivat estää tilan pahenemisen, kertoo professori Päivi Polo Tyksistä.
Julkisten palvelujen brändinimet eivät herätä luottamusta, kirjoittaa toimittaja Tiiamari Pennanen.
Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista. Lähivuosina määrän odotetaan nousevan.
Juhani Knuuti on yksi terveysviestinnän somepioneereista. Lääkärit somessa —juttusarjan toisessa osassa Knuuti kertoo, miksi hän bloggaa ja twiittaa terveystiedosta.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat vuoden 2023 kesällä. Niiden pohjalta rakennetaan parhaillaan kansallisia ravitsemussuosituksia.
Toiminta nojaa vain tieteellisiin menetelmiin, kertoo kardiologi Outi Haggren.
Taustalla ei ole sosioekonomiset tekijät, vaan nykyisen elämänpolun muuttuminen ja valinnanvapauden kasvaminen.