530 osumaa
Moni ongelma ratkeaa nopeammin ja oikeammin, kun sitä pohtii useampi asiantuntija, kirjoittaa Kati Myllymäki.
Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden ensisijainen hoito on lääkkeetön.
Tietokonekerroskuvauksella saadaan entistä tarkempaa tietoa sepelvaltimoiden tilasta.
Toimenpiteen suorittavien radiologien saatavuus vaihtelee.
Tutkijat uskovat, että muistitestien nykyistä kattavampi käyttö voisi edistää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista.
Mediakohussa menevät sekaisin opioidien viihdekäyttö ja lääkekäyttö.
Siedätys aloitetaan syksyllä, jos halutaan paras teho seuraavaan siitepölyaikaan.
Sopivalle potilaalle annettu biologinen lääkehoito on kliinisesti kustannusvaikuttavaa, jos lääke säilyttää työkyvyn ja estää sairaalahoitoja.
Monet suomalaisetkin ovat omalla rahallaan tilanneet netistä genominsa sekvensointia. En ole varma, osaavatko he sitten tulkita saamiaan tuloksia, kirjoittaa Satu Salonen.
ASAn hyödyt sydän- ja verisuonisairauksien sekundaaripreventiossa ovat kiistattomat, mutta näyttö tautikohtausten ehkäisyhoidon hyödyistä on ollut kovin vähäinen.
Rahaa poltetaan, jos seulontoja tehdään elämän loppuun asti, sanoo johtajaylilääkäri, dosentti Vesa Kataja Keski-Suomen keskussairaalasta.
Etukäteen toimenpide jännitti, kohteena oli sentään sydän, kirjoittaa Leena Mallat.
Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisi psykiatrinen sairaus.
Pakko-oireista häiriötä sairastavilla aikuisilla on heikentynyt luonnollisten tappajasolujen toiminta.
Skitsofreniapotilaan antipsykoottisen lääkityksen lopettamiseen liittyy lisääntynyt psykoottisten oireiden puhkeamisen riski.
Uusi tutkimus muuttaa ortopedian hoitokäytäntöjä.
Elämäntarinan kuuleminen antaa usein ymmärrystä myös nykytilanteeseen ja nykyoireisiin.
Syyllistävät asenteet ja kyvyttömyys empatiaan tekevät rumaa jälkeä kivunhoidossa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Odottaminen on aina rasittavaa, mutta ilman aikataulua se on sitä kaksin verroin, Leena Mallat kirjoittaa.
Kolmoislääkityksen asema on edelleen avoin, kirjoittaa Heikki Ekroos.
Näyttää olevan vain onnea tai sattumaa, kuka saa osakseen hyvää kivunhoitoa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Vanhustenhoito ei juurikaan ole ollut esillä sote-keskustelussa. Lääkärikunnan ja erityisesti geriatrien pitäisi nyt aktivoitua ja varmistaa, että tulevaisuuden vanhuksia hoidettaisiin nykyistä yksilöllisemmin.
Perusterveydenhuoltoon tarvitaan vaikuttavia hoitomalleja alkoholiongelmien hoitoon, kirjoittaa Helena Liira.
Näyttö tehosta perustuu tutkimukseen, joka jättää useita kysymyksiä avoimiksi, kirjoittaa Hannu Laaksovirta.
Lääkehoidon toimivuuteen vaikuttavat geenit, mutta ihmetyökalua nopeasti yleistyvistä geenitesteistä ei tule.
Lääkäriä ei vaihdeta kevytkenkäisesti, kirjoittaa Satu Salonen.
Sydämen vajaatoiminnan hoitotutkimuksen mukaanottokriteerit suosivat miehiä.
Pelkästään yksi oikea linja sopii kivunhoitoon erityisen huonosti, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Korjaustarpeita on erityisesti hoitoketjun alkupäässä.