3205 osumaa
A-klinikkasäätiön teettämän tuoreen väestökyselyn mukaan alkoholinkäytön puheeksiotto työpaikalla on vaikeaa joka toiselle suomalaiselle.
Toivottavasti seuraavassa ravitsemussuosituksessa sanavalinnat onnistuvat paremmin, kirjoittaa professori ja endokrinologian erikoislääkäri Pertti Mustajoki.
Suurin riski todettiin pään ja kaulan alueen syöpään sairastuneilla.
Viimeaikainen tutkimus toi lisätietoa asiaan.
Suosittelualgoritmeihin liittyy usein myös turhautumisen ja ärsytyksen tunteita, kirjoittaa Johanna Vehkoo. Vehkoo on journalistiikan työelämäprofessori Tampereen yliopistossa.
Keliakiaa sairastavien riski munuaissairauksiin 19-kertainen.
Viimeistään yläasteella erot painotetun opetuksen ja tavallisten luokkien välillä alkavat olla selkeitä, sanoo nuorisolääkäri Silja Kosola.
Suru tarvitsee suuren tilan ihmisessä, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Syy liittynee poliisien työaikaan.
Uusi testi erottaa iskiasoireet muista alaselkävaivoista.
Muita hoitovaihtoehtoja suhteellisen vähän.
Lasten ylipaino, liikkumattomuus ja mielenterveys ovat isoja ongelmia lapsille ja nuorille tänä päivänä, sanoo lastentautiopin professori Per Ashorn.
Väliaikaissuojat ovat otollinen maaperä infektioiden ryöpsähtämiselle.
Listasimme viime vuosien mielenkiintoisimpia terveys- ja hyvinvointikirjoja.
Ihminen oikeassa paikassa vastaa useampaa näennäistä, kirjoittaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen.
Tartuntojen määrä kasvanut myös Suomessa, sähkön säästö yksi mahdollinen syy.
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri, dosentti Pauliina Hartiala tutkii, voisiko lymfaturvotusta hoitaa nykyistä tehokkaammin.
On keinotekoista määrätä kaikenlaiseen työhön käytettäväksi 40 tuntia viikossa, kirjoittaa yrittäjälääkäri Marika Kandell.
Kardiologiaan erikoistuva Oscar Holmström aloitti kestävyysjuoksun muutama vuosi sitten puolivahingossa. Nyt hän juoksee maratoneja. Myös työmatkat Helsingin Meilahteen hoituvat juosten.
Lähes 30 prosentilla nuorista veren D-vitamiinipitoisuus oli alle suositellun.
Yli puolella on terveyteen liittyviä syitä, kuten lääkkeiden tai päihteiden väärinkäyttöä.
Omaishoito aiheuttaa monenlaisia kielteisiä vaikutuksia omaishoitajan jaksamiseen.
Jos työnantaja vaatii lääkärintodistusta, lääkäri ahdistetaan nurkkaan, sanoo Kari-Pekka Martimo.
Ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaidossa näkyy suuria eroja vastaanottotilanteissa.
Lääkärit voisivat sanoa, että autokyydit ovat karhunpalvelus lapsille, kirjoittaa toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen.
FinnEM kouluttaa akuuttihoidon ammattilaisille uhkatilanteiden tunnistamista ja varautumista.
Keski-Uudellamaalla lähes 40 prosenttia terveyskeskussairaalapotilaista on kotisairaalahoidossa.
Tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti Saana Mäenpää.
Suomessa korvaushoidon ulkopuolella kuolee etenkin alle 25-vuotiaita.
Miksei lääkärin ja potilaan kohtaamista aseteta tärkeimmäksi terveydenhuollon tavoitteeksi, kysyy LKT, professori Eija Kalso. Kalso on on Husin kipuklinikan ylilääkäri.