1503 osumaa
Tutkimuksessa selvitettiin runsaan alkoholinkäytön vaikutusta nuorten valkean aineen ratojen kehitykseen.
Menetelmä kestäisi vain noin kymmenen minuuttia.
Koronarokotteet ja niistä saatava suojateho puhuttavat.
Sekä pulssiaaltojen etenemisnopeus että niiden suunta eroavat Alzheimer-potilailla, havaitsivat Oulun yliopiston tutkijat.
Tilan tunnistaminen vastaanotolla voi olla haastavaa.
Yliopistot ja yritykset kehittävät Masse-hankkeessa tietoalustaa, josta lääkäri saisi helposti kokonaiskuvan pitkäaikaissairaan potilaan tilanteesta. Järjestelmä voisi myös valvoa hoidon toteutumista.
Useissa tutkimuksissa todettiin nimenomaan luontoliikunnan olevan mielelle hyväksi.
Kahden vuoden testosteronihoito elintapaohjelmaan liitettynä voi estää tyypin 2 diabeteksen kehittymisen.
Mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen tapaan lisää hyvinvointia, ja hierarkkisuus ennustaa työuupumuksen oireita.
Etenkin vanhemmat lapset kärsivät enemmän perheen stressistä.
VTT:llä kehitetty digitaalinen laastari voisi helpottaa potilaiden seurantaa osastoilla ja kotona.
IPS-menetelmä on useiden meta-analyysien mukaan noin kolme kertaa varmempi tapa työllistyä palkkatyöhön.
Piia Jallinoja ja Esa Väliverronen tutkivat sitä, miten korona-aika on vaikuttanut suomalaisten luottamukseen instituutioita, viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan.
Mitä vanhempi henkilö on, sen monipolvisempi on sairauksien lista, kuitenkin siten, että ikivanhoilla lista on usein lyhyt.
Molemmat antavat aihetta protestilauluille, jos lauluntekijöiden äänet eivät ole pysyvästi hiljenneet koronan aiheuttamassa ydintalvessa.
Häpeähän on vain pohjoista kulttuuriamme ja etenkin sukupolveni reaktio, kirjoittaa Roope Sarvilinna.
Vähäinen liikunta, epäterveellinen ravitsemus ja ylipaino ovat huonoin yhdistelmä.
Psykoterapeutin löytäminen itselleen on järjetön savotta.
Uudeksi hoitomuodoksi proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet?
Mihin on unohtunut suomalainen kansanviisaus: ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi?
Suositus julkaistiin Pohjolan Lääkäripäivien tiedotustilaisuudessa.
Lääkkeet sitoutuvat aivojen kasvutekijän reseptoriin ilman serotoniinin apua.
Maailmassa on käytössä jo 10 koronarokotetta. Rokotteiden saatavuus paranee kiihtyvällä tahdilla, uskoo rokotetutkija.
Ihminen on kummallinen olento, josta tiedämme lopulta varsin vähän, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Entäpä jos pohdinnan ja analyysin keskiöön otettaisiinkin hetkeksi ihmisten eri toimintayhteisöt ja niistä tapahtuvat ilmiöt ja muutokset?
Estrogeenin puute muuttaa lihaksen mikro-RNA-signalointia.
Tutkijat toivovat viranomaisilta yhtenäistä viestintää ja strategiasta otetta pandemiaväsymyksen torjumiseksi.
Nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Koronatestien määrä selittää kuolleisuuslukuja. – Suomi on testannut yllättävän vähän, tutkimusprofessori Markku Peltonen sanoo.
Kuvantamistutkimusten määrä kasvaa teknologian kehittymisen, työtapojen muutoksen ja väestön vanhenemisen vuoksi.