38 osumaa
Potilas maallikkona ei voi tietää, milloin oire on hälyttävä, kirjoittaa Seija Vento.
Milloin kannattaa mennä ensimmisen kerran gynekologille? Mitä gynekologin vastaanotolla tapahtuu? Mitä kaikkea gynekologi hoitaa?
Vankila-ajan muistot piinaavat edelleen Sirahei Popouta, joka hoitaa työkseen traumatisoituneita ihmisiä.
Kun potilas astuu ovesta sisään, lääkäri ei voi samalla miettiä mitään muuta, kirjoittaa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.
Uimista sinileväisessä vedessä tulee välttää. Leväistä vettä ei myöskään tule käyttää perunoiden keitinvetenä tai kasvimaan kasteluvetenä.
Minerva Krohn hoitaa kotoaan terveyskeskuspotilaita moneen kuntaan eikä tapaa heitä koskaan. Työtapa on opettanut kuuntelemista.
Kauhuskenaariona on usein pidetty amerikkalaista terveydenhuollon mallia, kirjoittaa Terhi Savolainen.
On vaikea perustella, että potilaita ohjataan tutkimatta etävastaanotolta sairaalapäivystykseen, kirjoittaa Jan Schugk.
Professori Juha Auvinen pitää hyvinvointialueiden aikeita ongelmallisina.
Diabetespotilaiden vastaanottokäynnit vähenivät jyrkästi, mutta korvautuivat etäpalveluilla.
Etävastaanotto soveltuu huonosti syömishäiriöpotilaan somaattisen tilan arviointiin.
Viidessä maanosassa työskentelevät suomalaislääkärit kertovat, miten korona vaikuttaa arkityöhön.
Apotin Maisa-sovellus on ensisijainen vaihtoehto etävastaanotolle.
Asiakkaat ovat ilmasto-ongelmista tietoisempia kuin terveydenhuolto, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.
Mitä voi tapahtua, jos potilas ja lääkäri eivät puhu samaa omaa kieltä?
Epidemiologiassa varttiin on tullut uusi sävy, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Koronaepidemia on tuonut monenlaisia tilanteita tutkimusjohtaja Anne Pitkärannan työhön.
Lastenpsykiatriassa on kehitetty intensiivistä etähoitoa korvaamaan osastojaksoja.
Myös Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa toimintoja ajetaan nyt ylös, kertoo Hannu Puolijoki.
Naistenklinikka ja Espoon sairaala tarjoavat psyykkistä etävalmennusta, koska saivat runsaasti yhteydenottoja koronavirusepidemian vuoksi.
Jos raja suljetaan, perusterveydenhuolto uhkaa kaatua.
HUS:n psykiatrian yksiköissä on vahvistettu infektiosairauksien osaamista koronan vuoksi.
Näillä keinoilla varaudutaan koronaviruspotilaiden hoidon määrän kasvuun.
Digipalvelut hyödyttävät sekä lääkäriä että potilasta.
Valtaosa eurooppalaisista lääketieteen opiskelijoista haluaa lisää digitaitojen opetusta.
Myös kotisairaanhoidon turvallisuus paranisi, kun tieto liikkuisi paremmin.
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Uudet tutkimusmahdollisuudet ovat muuttaneet töitä kardiologian poliklinikoilla. Tutkimukset vievät yhä enemmän aikaa, ja tulosten läpikäyminen on entistä vaativampaa. Etäkontaktit lisääntyvät.
Kuvayhteyden kautta hoitaja näkee asiakkaan voinnin ja sen, että lääke tulee otetuksi.
Chat-palvelussa lääkäriltä vaaditaan terävää kynää, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.
