32 osumaa
Kauhuskenaariona on usein pidetty amerikkalaista terveydenhuollon mallia, kirjoittaa Terhi Savolainen.
On vaikea perustella, että potilaita ohjataan tutkimatta etävastaanotolta sairaalapäivystykseen, kirjoittaa Jan Schugk.
Professori Juha Auvinen pitää hyvinvointialueiden aikeita ongelmallisina.
Diabetespotilaiden vastaanottokäynnit vähenivät jyrkästi, mutta korvautuivat etäpalveluilla.
Etävastaanotto soveltuu huonosti syömishäiriöpotilaan somaattisen tilan arviointiin.
Viidessä maanosassa työskentelevät suomalaislääkärit kertovat, miten korona vaikuttaa arkityöhön.
Apotin Maisa-sovellus on ensisijainen vaihtoehto etävastaanotolle.
Asiakkaat ovat ilmasto-ongelmista tietoisempia kuin terveydenhuolto, sanoo terveydenhuollon erikoislääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.
Mitä voi tapahtua, jos potilas ja lääkäri eivät puhu samaa omaa kieltä?
Epidemiologiassa varttiin on tullut uusi sävy, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Koronaepidemia on tuonut monenlaisia tilanteita tutkimusjohtaja Anne Pitkärannan työhön.
Lastenpsykiatriassa on kehitetty intensiivistä etähoitoa korvaamaan osastojaksoja.
Myös Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa toimintoja ajetaan nyt ylös, kertoo Hannu Puolijoki.
Naistenklinikka ja Espoon sairaala tarjoavat psyykkistä etävalmennusta, koska saivat runsaasti yhteydenottoja koronavirusepidemian vuoksi.
Jos raja suljetaan, perusterveydenhuolto uhkaa kaatua.
HUS:n psykiatrian yksiköissä on vahvistettu infektiosairauksien osaamista koronan vuoksi.
Näillä keinoilla varaudutaan koronaviruspotilaiden hoidon määrän kasvuun.
Digipalvelut hyödyttävät sekä lääkäriä että potilasta.
Valtaosa eurooppalaisista lääketieteen opiskelijoista haluaa lisää digitaitojen opetusta.
Myös kotisairaanhoidon turvallisuus paranisi, kun tieto liikkuisi paremmin.
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Uudet tutkimusmahdollisuudet ovat muuttaneet töitä kardiologian poliklinikoilla. Tutkimukset vievät yhä enemmän aikaa, ja tulosten läpikäyminen on entistä vaativampaa. Etäkontaktit lisääntyvät.
Kuvayhteyden kautta hoitaja näkee asiakkaan voinnin ja sen, että lääke tulee otetuksi.
Chat-palvelussa lääkäriltä vaaditaan terävää kynää, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.
Etävastaanotot ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti yksityisellä puolella.
On tärkeää, että lääkärit puhuvat kokemuksistaan potilaana. Kokemus opettaa tehokkaimmin, miltä tuntuu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Toistaiseksi on vähän tietoa siitä, miten kliininen työ onnistuu potilasta tapaamatta.
Kun potilaat on valittu oikein, lääkäri voi hoitaa vaikka toiselta puolelta Suomea.
Keinoälyä ja oirenavigaattoreita, nettiajanvaraus, oma hoitopolku, etähoitoa. Digiloikka saapuu erikoissairaanhoitoon.
Videoyhteyden välityksellä annetuista sairaanhoidon palveluista voidaan maksaa sairaanhoitokorvaus 1.3.2016 alkaen.
