56 osumaa
Ennen vanhaan masennus ja etenkin ahdistus tulivat tarpeeseen, mutta ajat ovat muuttuneet, kirjoittaa lääkäri Jari Turunen.
Tietoturva-asioita harjoitellaan terveydenhuollossa ja jokaisen pitää tietää, mitä tehdä, kun jotain sattuu.
Tuntuu hyvältä, että tähän mennessä 18 000 venäläistä terveydenhuoltoalan ammattilaista ovat vedonneet sodan lopettamiseksi.
Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus kieltäytyä, jos potilas vaatii hoitoa, joka ei ole perusteltu ja turvallinen, sanoo Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Vakavia haittavaikutuksia tai kognition heikkenemistä ei tutkimuksissa havaittu.
Melkein 90 000 suomalaisella on kyselyn mukaan ollut itsetuhoisia ajatuksia.
Kognitiivinen terapia voi tuoda helpotusta krooniseen väsymysoireyhtymään.
Data on valtaa, ja valta on sillä joka datan omistaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Tiedonkäsittelyn ja muistitoimintojen muutosten pysyvyydestä ei ole tietoa.
Suomalaiset ovat niin omalaatuisia, että ensimmäiseksi kannattaa suunnata SISu-tietokantaan.
Lasten käytöshäiriöiden hoitoon on näyttöön perustuvia psykososiaalisia interventioita, mutta tukea tarvitsevat ovat eriarvoisessa asemassa niihin pääsyssä.
Tor-verkossa ohjataan sivulle, jossa tarjolle tulee kaksi englanninkielistä linkkiä omahoitoon
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Elämäntarinan kuuleminen antaa usein ymmärrystä myös nykytilanteeseen ja nykyoireisiin.
Muuttuvasta potilas-lääkärisuhteesta keskustellaan aivan liian vähän.
Harvinaissairaille oma potilasjärjestö on monesti tärkeä tuki.
Lääketukun ja länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
Etelä-Sudanissa työ oli erilaista, mutta potilaat samanlaisia, kertoo Laura Mikkonen.
Leena Mallatin kirjoitus pui mielipidemittausten merkitystä.
Virtuaaliterapia helpotti muun muassa vaihdevuosioireita, selviää hollantilaistutkimuksesta.
Lääkärien asenteet uskomushoitoja kohtaan ovat koventuneet. Nuoret lääkärit ovat hiukan kokeneempia lääkäreitä kriittisempiä.
Resursseja pitää ohjata suolistosyövän seulontaan, kirjoittaa Martti Färkkilä.
Tämän päivän mediassa terveysriskejä paisutellaan ja toisaalta tiedeuutisten perusteella herätetään täysin epärealistisia odotuksia, kirjoittaa Pertti Mustajoki arviossaan Esa Väliverrosen kirjasta Julkinen tiede.
Onnistuneen vastaanoton edellytys on sekä lääkärin että potilaan nöyrä asenne mittaamattoman tietovuoren edessä, arvioi Saku Pelttari.
Maailman lääkäriliitto varoittaa kyberuhista. Ammattimaiset hyökkäykset ovat arkipäivää Suomessakin.
Muualta maailmasta saadun kokemuksen mukaan suojatun sähköisen viestinnän ja esimerkiksi videokonsultaation avulla voitaisiin hoitaa merkittävä osa vastaanottokäynneistä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Kulutuksen kasvun todennäköisimmät syyt ovat sildenafiilin patentin raukeaminen ja tuntuvasti laskeneet hinnat.
Keinoälyä ja oirenavigaattoreita, nettiajanvaraus, oma hoitopolku, etähoitoa. Digiloikka saapuu erikoissairaanhoitoon.
Nettiterapia on kustannustehokasta ja se tavoittaa myös sosiaalisia tilanteita pelkäävät ja syrjäseuduilla asuvat potilaat.