3741 osumaa
On arvioitu, että vaille luotettavaa ehkäisyä jää yhä yli 200 miljoonaa naista, kirjoittaa Hilkka Vuorenmaa.
Tiedonkäsittelyn ongelmia esiintyy jo hyvin varhain ennen muistisairauden diagnosoimista.
Kyllä on, mutta Suomessa osataan olla lihavia poikkeuksellisen epäterveellisesti, kirjoittaa Jussi Naukkarinen.
Yhdellä viidestä sikiöstä, jolla on lisääntynyt niskaturvotus, todetaan kromosomipoikkeavuus.
Sairaanhoitajista lähes puolet olisi valmis avustamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa, selviää Sairaanhoitajaliiton kyselystä.
Vapauden vastinpari on vastuu. Siitä on aika puhua enemmän, kirjoittaa Heikki Pälve.
Kuluneen kauden aikana influenssarokotus on annettu Suomessa yli miljoonalle.
Kuntosalidoping yleistyy länsimaisissa yhteiskunnissa. Dopingaineiden avulla tavoitellaan parempaa ulkonäköä ja sitä kautta arvostuksen nousua sosiaalisissa yhteisöissä. Lääkärin vastaanotolle käyttäjät hakeutuvat yleensä epämääräisten oireiden takia.
Musta lista saalistajalehdistä katosi verkosta. Syitä arvaillaan.
Lapsen paino on terveydentilan mittari siinä missä pituus, näkö tai kuulokin – poikkeamiin on velvollisuus puuttua. Mutta miten?
Pilviharrastus pelastaa kotona jumittavan luonnonystävän, keksi Petri Riikonen.
Työ aiheuttaa astman yhä useammalle, kertoo Työterveyslaitoksen tilasto.
Potilastietojärjestelmien käytön riskejä pitää ennakoida nykyistä paremmin, havaittiin väitöstutkimuksessa.
Aulassa istuva korvakipuinen potilas katsoo minua. Yritän näyttää mahdollisimman kiireiseltä, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Väitöstutkimuksen tulos vahvistaa käsitystä biomekaanisten tekijöiden merkityksestä nivelrikon synnyssä.
Jos lakihanke toteutuu, myös terveysalan yritykset pääsevät hyödyntämään tietovarantoja.
Olipa lääkäri kirurgi tai professori, muut kuin terveyskeskuksen ovet ovat lukossa. Tämä on ongelma, sanoo Ali Al Rubaye.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden lisäämiseen liittyy haasteita. Uhkakuvat näyttävät kuitenkin ottaneen liian suuren vallan, kirjoittaa Timo Aronkytö.
Sairastuminen sekoittaa työikäisen aikuisen ja hänen lähipiirinsä elämän.
Soveltuvuusarvioinnissa ilmeinen lähtökohta on, ettei päätöksenteko perustu yksittäisen menetelmän tuottamaan lopputulokseen, kirjoittaa Tommi Aho.
Hoitoyksinäisyyden kokemus moninkertaistuu silloin, kun potilas ei tunne ketään toista potilasta, jolla olisi sama sairaus, kirjoittaa Satu Salonen.
Erilaiset asiantuntijaryhmät ovat usein pettyneitä siihen, kuinka media käsittelee heidän tekemisiään, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Hoidon toteutus täytyy harkita yksilöllisesti potilasta kuunnellen, toteaa Maaria Oikarinen.
Antiikin Roomassa tunnettiin monta keinoa hoitaa ikävää vaivaa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta lisää hieman sepelvaltimotaudin vaaroja, ainakin hoitamattomana.
Juhani Knuuti on huomannut, että asiallisen blogikirjoittelun kautta voi vaikuttaa mielipiteisiin, vaikka fanaatikkojen näkemyksiä tuskin pystyy muuttamaan.
Pelaaminen vähensi onnettomuudesta mieleen tunkevia takaumia.
Aito vuorovaikutus yleisön kanssa on bloggaajan menestyksen salaisuus, tuumaa Ulla Järvi.
On aika arvostaa yöunta, kirjoittaa Timo Partonen.
Miksei oman todennäköisen kuolintavan tietäminen houkuttele? kysyy Petri Riikonen.
