150 osumaa
Data on valtaa, ja valta on sillä joka datan omistaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.
Sairauslomia kirjoitetaan tilanteissa, joissa se ei ole potilaan edun mukaista, sanoo erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo
Keski-Uudellamaalla potilaan hoito alkaa heti, ja hänet hoidetaan pääsääntöisesti samana päivänä.
Rääkki vie ihmisenä olemisen perusteisiin, kirjoittaa kirjailija Tiina Raevaara koilumnissaan.
Kemijärveläinen Virva Rantala pisti työnsä terveyskeskuksessa tauolle ja lähti kymmeneksi viikoksi Etelämantereelle.
Omaolon kautta voi selvittää myös, onko oikeutettu omaishoidon tukeen, kuljetuspalveluihin tai henkilökohtaiseen apuun.
Lääketieteen opiskelijat perustivat Vastalääke-yhdistyksen kyllästyttyään virheellisten terveysväittämien leviämiseen.
Kokeilut loppuvat sosiaali- ja terveysministeriön aikataulun mukaisesti lokakuun lopulla. Monessa kunnassa kirstun pohja häämöttää jo nyt.
Hajuaistin toiminta on pitkään ollut epäselvää ja hajuaistin häiriön tutkimusmahdollisuudet ja hoitokeinot rajalliset. Hajuaistin häiriöt ovatkin olleet alidiagnosoituja.
Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.
Saku Pelttari kirjoittaa oireisiin liittyvistä peloista, jotka voivat haitata elämää enemmän kuin itse sairaus tai sen oireisto.
IMP-1088:sta ei ole yleispäteväksi flunssalääkkeeksi omalääkärin arsenaaliin ? vielä.
Kyseessä on enteroviruksiin kuuluva ECHO-virus 30.
Olisiko evoluutiolle käynyt niin iso virhe, että se olisi pannut ihmiset ja muut eliöt ?hukkaamaan? kolmasosan elämästään ?turhaan? nukkumiseen?
Yksilön tietosuoja on arvokas asia, mutta sen varjelu saa välillä naurettavia muotoja, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Sairauden hoitoa eivät saisi päättää vakuutusyhtiö eivätkä sopimukset, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Sveitsiläistutkimuksessa vaikea-asteista keuhkoahtaumaa sairastavat saivat lääkityksen tuplaamisesta flunssan aikana selvän hyödyn.
Oikea hoito voi perustua vain ymmärrykseen siitä, mikä potilasta vaivaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Flunssan kesto voi lyhentyä keskimäärin kolmanneksella, selviää Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.
Ei lääkäriin pidä päästä silloin kun haluaa, vaan silloin kun sitä tarvitsee, pohtii Sohvi Mäntykoski.
Aulassa istuva korvakipuinen potilas katsoo minua. Yritän näyttää mahdollisimman kiireiseltä, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Ei pidä antaa maailman lähes kustannustehokkaimman terveydenhoitojärjestelmän perustan murentua, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Harjoitus tekee pysyväksi, mutta vain mestarillinen harjoitus tekee mestarin, kirjoittaa Petri Riikonen.
Millainen pöpö kosketusnäytöllä todennäköisimmin muhisi, mietti Petri Riikonen.
Valtaosa työssä käyvistä suomalaisista ei tarvitse lyhyeen sairauspoissaoloon todistusta lääkäriltä tai terveydenhoitajalta.
Tunnistatko laskimotukoksen -artikkeli keräsi lähes 100 000 lukukertaa.
Turhien tutkimusten tekoa voidaan välttää ja tehottomia hoitoja karsia, uskoo Minna Kaarisalo.
Hoidon jatkuvuus on läheisessä yhteydessä hoidon saatavuuteen ja potilastyytyväisyyteen, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Olisiko ?ihan tavallisesta terveyskeskuslääkäristä? kiinnostavaa vaihtelua toimia esim. puoli päivää viikossa tiettyä harvinaissairautta sairastavien yleislääkärinä? kysyy Satu Salonen.
Olen elämässäni tullut siihen lopputulokseen, ettei vakava sairastuminen aina ole pelkästään menetys, kirjoittaa Arto Hannolin.
