81 osumaa
Neljä kokenutta lääkäriä eri puolilta Suomea kertoo, mitä koronavirusepidemia on opettanut.
Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.
Toipilasplasmaa pidetään turvallisena ja hyvin siedettynä.
Alle 30-vuotias nainen oli ollut tehohoidossa kuusi viikkoa ennen siirtoa.
WHO päättää kansainvälisen tutkimuksen hydroksiklorokiinihaarasta kesäkuun puoliväliin mennessä.
OYS:n henkilöstö ideoi ekologisia ratkaisuja.
– Tästä ei ole hengityskoneen korvaajaksi, toteaa tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula.
Myös Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa toimintoja ajetaan nyt ylös, kertoo Hannu Puolijoki.
Koronapandemian aiheuttama terveydenhuoltohenkilökunnan psyykkisen tuen tarve tulee olemaan suuri.
Meilahden koronatehojen rakentaminen oli yhteen hiileen puhaltamista kovassa paineessa.
Potilaille on tarjottu lähinnä hydroksiklorokiinia.
Koronapotilaat vaativat jatkuvaa seurantaa, koska vointi voi romahtaa nopeasti.
Koronapotilaat täyttävät nyt sairaalan keuhko-osaston Helsingissä.
Hanna Nohynek ja hänen miehensä sairastuivat koronavirukseen maaliskuun puolivälissä.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elina Savola seuraa tarkasti COVID-19-tilannetta Italiassa, jossa kymmeniä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä on kuollut koronan vuoksi.
Terveydenhuoltohenkilöstölle ei ole luvassa aukotonta koronatestausta, vaan hengitystieoireisia kehotetaan jäämään kotiin sairastamaan matalalla kynnyksellä.
Tuttuja molekyylejä tutkitaan COVID-19-tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä.
Pullonkaulana on tehohoidon osaava henkilökunta.
Näillä keinoilla varaudutaan koronaviruspotilaiden hoidon määrän kasvuun.
Potilaat ovat olleet suhteellisen nuoria ja onneksi melko hyväkuntoisia, kertoo Markku Grönroos.
Suomessa on nyt kolme koronapotilasta tehohoidossa.