383 osumaa
Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
Jo kymmenen maakunnan kokoista kuntayhtymää järjestää perusterveydenhuollon palveluja ainakin osassa alueen kunnista.
Perustamispäätöstä ei ole tehty.
Myös julkisen terveydenhuollon täytyy alkaa markkinoida palveluitaan, jos sote-uudistus toteutuu. Perusterveydenhuollon ylilääkärit uskovat, että paras keino pärjätä markkinointikisassa on hoitaa työnsä hyvin.
Nivelreumaa sairastavan Katja Metsävainion mukaan reumadiagnoosit viivästyvät, koska monet terveyskeskuslääkärit luottavat siihen, ettei reumatekijää löytynyt verikokeista.
Eduskunnassa nyt käsiteltävä oleva valinnanvapauslaki rei?ittää koko yhteiskuntaan uuden repäisylinjan sen mukaan, tarvitseeko kansalainen sosiaalipalveluita vai ei. Tasa-arvoa tavoitteleva laki lisääkin epätasa-arvoa.
Hallitus esittää, että hoitajien lääkkeenmääräämisoikeutta laajennettaisiin uusiin toimintayksiköihin.
Leena Mallat kirjoittaa turhan käynnin pelosta, joka nostaa kynnystä lähteä päivystykseen.
Lääkärikäyntejä oli 6,6 miljoonaa vuonna 2017.
E-reseptiin liittyvät ongelmat eivät ole vähentyneet.
Kliinikkotutkijoita huolestuttaa, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät tutkimuksen merkityksen.
Virtuaalilasien ja pyörätuolisimulaattorin avulla kainuulainen kuntoutuja pääsee metsämaisemaan.
Modernin tieteen ytimessä on aina ollut paradoksi, kirjoittaa Piia Jallinoja.
Tyytyväisestä potilaasta resepti kourassa voi myös tulla ongelma, arvelee Osmo Soininvaara.
Varautuminen on erityisen tärkeää rannikon ruotsinkielisellä seudulla.
Patologia tuntuu olevan erikoisala, josta on vallalla eniten virheellisiä mielikuvia, kirjoittaa Saku Pelttari.
Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen vanhus ei mene lääkäriin rahan vuoksi THL:n tutkimuksen mukaan.
Terveyskeskuslääkäri, yksityislääkäri ja sairaalalääkäri käyttävät Kanta-arkistoa eri tavoin. Yhtä mieltä he ovat siitä, että tiedon pitäisi löytyä helpommin.
Kun potilaan palveluntarve on selvitetty, hän saa yhteyshenkilön. Sitten konsultoidaan ketterästi.
Hyvässä hoitosuhteessa lääkäri ja potilas muodostavat yhdessä toisen, paremman mielipiteen, kirjoittaa Satu Salonen.
Potilaat pääsevät hoitoon terveyskeskuksiin entistä nopeammin, kertoo selvitys.
Influenssaepidemia on käynnissä. Viruslöydöksistä suurin osa on influenssa B-viruksia.
Masennuksen vuoksi eläköityy vuosittain lähes 4 000 potilasta. Heistä vain kymmenesosa on saanut psykoterapiaa, kirjoittaa Marina Erhola.
Lääketukun ja länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Yksittäisten sairauksien hoitotavoitteista pitäisi päästä kohti hyvää kokonaisuutta, pohtii Aleksi Varinen
Kolme lääkäriä kertoo, miten meneillään oleva valinnanvapauden kokeilu on vaikuttanut heidän työhönsä. Terveyskeskuslääkärien arki jatkui ennallaan. Kiuruvedellä yrityksen perustanutta lääkäriä ei työn hallinnan puute enää vaivaa.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Yhteistyö terveydenhuollossa toimii Suomessa mallikkaasti, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Joskus parhaimmillaan hoitosuhteessa syntyy hoitava ja lohduttava tunneside, kirjoittaa Satu Salonen.
