307 osumaa
Suomen ensimmäinen nuorisolääketieteen intensiivikurssi päättyi viikonloppuna.
– HUS on perustamassa poliklinikkaa toiminnallisten häiriöiden hoitoon, kertoo ylilääkäri Risto Vataja.
Vuorotyön aiheuttamaa väsymystä ja unihäiriöitä voidaan vähentää hyvällä vuorosuunnittelulla.
Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisi psykiatrinen sairaus.
Pakko-oireista häiriötä sairastavilla aikuisilla on heikentynyt luonnollisten tappajasolujen toiminta.
Luovuutta synnyttävät geneettiset tekijät saattavat sivuvaikutuksena altistaa psykiatrisille sairauksille.
Diagnostiikka on salapoliisityötä, jossa epäily on paikallaan lievissäkin oireissa.
Keskenmenokudoksen kromosomitutkimus täydentäisi diagnostiikkaa.
Epäselvää on, voiko erittäin kova ääni aiheuttaa pitkään jatkuvia keskushermosto-oireita, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Biologisesta näkökulmasta naiselle paras aika saada ensimmäinen lapsi on 20 ja 30 vuoden välillä.
Varhainen stressi jätti aivoihin pysyvän jäljen, joka voi toimia masennukselle altistavana tekijänä.
Toiminnallinen riippuvuus saattaa kaapata vauvan vanhemman hermoradastot käyttöönsä aineriippuvuuden tavoin. Digiriippuvuuden haitat vanhemmuudelle ovat toistaiseksi jääneet hämmästyttävän vähälle huomiolle.
Suoli-aivoakselin toiminnan arvioidaan olevan häiriintynyttä esimerkiksi autismissa ja ADHD:ssä.
Ensioire voi olla myös muu kuin limakalvojen kuivuminen.
Unenaikaiset hengityshäiriöt kannattaa selvittää yöpolygrafialla.
Rutiinit helpottavat, kun ei muuten jaksaisi. Ne voivat myös lievittää lääkkeen pistämisen kipua, huomasi Petri Riikonen.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
TBE-virusta löytyi vain 1,5 prosentilta puutiaisista, joita kansalaiset lähettivät kaksi vuotta sitten tutkittavaksi Turkuun.
Melatoniinin käyttö on välillä varsin liberaalia, ja uniongelmien lääkkeettömät hoitokeinot näyttävät monesti unohtuvan.
HIV-potilaiden elinikä on pidentynyt ja lääkehoidot ovat turvallisempia.
Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.
Harvinaista sairautta sairastavalle jää usein itselleen vastuu siitä, että saa hoitoa. Näin kertoo Anna Giss, joka sairastaa TOS-oireyhtymää ja CRPS:ää.
Lääkekokeilujen aikana muistini ja ajattelukykyni romahtivat, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Aulassa istuva korvakipuinen potilas katsoo minua. Yritän näyttää mahdollisimman kiireiseltä, kirjoittaa Aleksi Varinen.
On aika arvostaa yöunta, kirjoittaa Timo Partonen.
Kivunhoidossa tarvitaan sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä elementtejä, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Työttömien joukossa on paljon työkyvyttömiä, joiden taustalta löytyy kehitysvamma – jos se vain tunnistettaisiin, kirjoittaa Raija Kerätär.
Kuka tahansa naapurin kissasta työpaikan antikristukseen saattaa tulla kutsutuksi narsistiksi, kirjoittaa Saku Pelttari.
Tieteellistä näyttöä probioottien terveysvaikutuksista on yhä enemmän, mutta monissa sairauksissa näyttö puuttuu.
Hampaiden narskuttelua ei tarvitse aina hoitaa, mutta on kiistatonta, että se aiheuttaa joillekin niin suurta kipua, että hoito on tarpeellista.
