
Potilaan valinnanvapautta ei pidä jättää puskaradion ja hymynaamaindeksin varaan
Suomeenkin on koittamassa valinnan mahdollisuus, jolloin kansalaisen on tiedettävä lääkäristä vähän enemmän kuin vain katuosoite tai työpaikka, kirjoittaa johtava ylilääkäri Kristiina Patja Kirkkonummen terveyskeskuksesta.

Diabeteksen seuranta sopii perusterveydenhuoltoon
Tyypin 1 diabeteksen hyvä hoito vaatii sairauden riittävää tuntemista ja osaamista, ei kallista sairaalateknologiaa. Kunhan väestöpohja on riittävän suuri, seuranta voidaan järjestää perusterveydenhuollossa sekä hyvin että myös edullisesti.

Sote-huomio perusterveydenhuoltoon ja terveyskeskuksiin
Toivoisin, että päättäjät suuntaisivat katseensa yksityinen-julkinen-akselista siihen, mikä perusterveydenhuollon tehtävä on ja miten sille annettaisiin parhaat mahdollisuudet tehtävässään onnistua, kirjoittaa yleislääketieteen erikoislääkäri Aleksi Varinen.

Kun mitään ei löydy
Ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin, kun potilaan oireet kasvavat hänen toimintakykyään rajoittaviksi, mutta me lääkärit emme kykene osoittamaan hänen elimistönsä solurakenteissa tai -toiminnoissa poikkeavia muutoksia, kirjoittaa tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri Raimo Puustinen.

Omalääkärijärjestelmä pitäisi päivittää
Kompastellut ja lähes kaatunut omalääkärijärjestelmä pitäisi rakentaa uusiksi nykyajan vaatimukset, mahdollisuudet ja realiteetit huomioon ottaen, kirjoittaa dosentti, ylilääkäri Simo Kokko. Erityisen hyviä kokemuksia on lääkärin ja hoitajan työskentelystä työparina.

Muistisairaan hoito on laajaa yhteistyötä
Muistisairauksien ehkäisy kuuluu kaikille. Väestötasolla merkittävää on valtimotautiriskitekijöiden hyvä hoito keski-iässä. Oleellista on myös varhainen diagnosointi. Väestön tulisi tietää, että normaalisti muisti ei koskaan heikkene niin paljoa, että arkielämän selviytyminen vaikeutuu.