Sote-huomio perusterveydenhuoltoon ja terveyskeskuksiin
Toivoisin, että päättäjät suuntaisivat katseensa yksityinen-julkinen-akselista siihen, mikä perusterveydenhuollon tehtävä on ja miten sille annettaisiin parhaat mahdollisuudet tehtävässään onnistua, kirjoittaa yleislääketieteen erikoislääkäri Aleksi Varinen.
Kun mitään ei löydy
Ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin, kun potilaan oireet kasvavat hänen toimintakykyään rajoittaviksi, mutta me lääkärit emme kykene osoittamaan hänen elimistönsä solurakenteissa tai -toiminnoissa poikkeavia muutoksia, kirjoittaa tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri Raimo Puustinen.
Omalääkärijärjestelmä pitäisi päivittää
Kompastellut ja lähes kaatunut omalääkärijärjestelmä pitäisi rakentaa uusiksi nykyajan vaatimukset, mahdollisuudet ja realiteetit huomioon ottaen, kirjoittaa dosentti, ylilääkäri Simo Kokko. Erityisen hyviä kokemuksia on lääkärin ja hoitajan työskentelystä työparina.
Muistisairaan hoito on laajaa yhteistyötä
Muistisairauksien ehkäisy kuuluu kaikille. Väestötasolla merkittävää on valtimotautiriskitekijöiden hyvä hoito keski-iässä. Oleellista on myös varhainen diagnosointi. Väestön tulisi tietää, että normaalisti muisti ei koskaan heikkene niin paljoa, että arkielämän selviytyminen vaikeutuu.
Terveyserot rakentuvat jo nuoruusiässä
Peruskouluikäisten nuorten masennusoireissa ei nuoria yhtenä ryhmänä tarkasteltaessa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2000-luvulla, mutta masennusoireet lähes kaksinkertaistuivat niillä nuorilla, joiden vanhemmat olivat työttömiä ja joiden koulutustaso oli matala.
Liika on liikaa myös lääketieteessä
Ylidiagnostiikassa on kyse seulontojen haitoista, supertarkkojen kuvantamistutkimusten aiheuttamasta turhien tutkimusten kierteestä ja kansanterveyden riskien ylimitoitetusta seurannasta. Sairauksia potevilla on samaan aikaan vaikeuksia päästä vastaanotoille: he ovat itse asiassa alihoidettuja ja aliseurattuja.