253 osumaa
Sopivalle potilaalle annettu biologinen lääkehoito on kliinisesti kustannusvaikuttavaa, jos lääke säilyttää työkyvyn ja estää sairaalahoitoja.
– HUS on perustamassa poliklinikkaa toiminnallisten häiriöiden hoitoon, kertoo ylilääkäri Risto Vataja.
Ranska haluaa kouluttaa lisää lääkäreitä.
Yhteishenki saa kiitosta ja kasvavat ryhmäkoot moitteita, kun viiden lääkiksen opiskelijat arvioivat omia yliopistojaan.
Ideologinen jännite nivoutuu Yhdysvalloissa Obamacaren tulevaisuuteen. Presidentti Trump haluaa rapauttaa noin 23:a miljoonaa kansalaista hyödyttävän järjestelmän ja on osittain siinä onnistunutkin.
Kaapin paikka Kainuussa löytyy yhdessä virtuaalisesti suunnitellen.
Arne Vainio työskentelee perhelääkärinä Fond du Lac -reservaatissa.
– Tapahtuu sotelle mitä hyvänsä, perusterveydenhuoltoon on saatava lisää rahaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa on alettu seuloa aneurysmia vanhemmilta miehiltä.
Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunnalle on tullut viime aikoina kysymyksiä ammattinimikkeiden käytöstä.
Lehden mukaan Romania menetti puolet lääkäreistään vuosina 2009–2015.
Ylidiagnostiikan takana on kolme asiaa: lääketieteen kehitys, kaupalliset intressit ja potilaiden epärealistiset odotukset.
Euromedfinissä tehdään noin sata poikien ympärileikkausta vuodessa.
? Lääkäreiden omistamiin terveyskeskuksiin ollaan tyytyväisimpiä, kertoo Bristolissa työskentelevä yleislääkäri Maarit Brooks.
Kolmoislääkityksen asema on edelleen avoin, kirjoittaa Heikki Ekroos.
Kannanotto vaatii riittäviä yleislääkäripalveluita uusiin sote-rakenteisiin.
Eduskunnassa nyt käsiteltävä oleva valinnanvapauslaki rei?ittää koko yhteiskuntaan uuden repäisylinjan sen mukaan, tarvitseeko kansalainen sosiaalipalveluita vai ei. Tasa-arvoa tavoitteleva laki lisääkin epätasa-arvoa.
Kaikki ottivat kivun vakavasti, mutta vikaa ei löytynyt, Merja Minkkinen kirjoittaa.
Kliinikkotutkijoita huolestuttaa, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät tutkimuksen merkityksen.
Minun kapitaatiokorvauksestani ei kukaan sotessa kilpaile, kirjoittaa Leena Mallat.
Pitää kysyä mikä ihmiselle itselleen on tärkeää ja pyrkiä räätälöimään hoito sen mukaisesti, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Patologia tuntuu olevan erikoisala, josta on vallalla eniten virheellisiä mielikuvia, kirjoittaa Saku Pelttari.
Hoitoon ohjataan vain murto-osa siitä hyötyvistä ikäihmisistä.
Pohjaton valinnanvapaus hankaloittaa hoitoketjua, sanoo taiwanilainen geriatri Ming-Yueh Chou.
Lansopratsoli vähäisine haittoineen tuntuu toivotulta lisältä tuberkuloosin torjuntaan, kirjoittaa Helena Liira.
Kun potilaan palveluntarve on selvitetty, hän saa yhteyshenkilön. Sitten konsultoidaan ketterästi.
Tärkein työ tehdään meilläkin kotona, klo 16–08, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Oireettoman eteisvärinän seulonta on kuuma tutkimusaihe, kirjoittaa Juhani Airaksinen.
Epävarmuus on asia, joka uskoakseni liittyy hyvin keskeisesti koko ihmisenä olemiseen, kirjoittaa Aleksi Varinen.
