1000 osumaa
Biosimilaareista toivottiin helpotusta Suomen terveydenhuollon kustannuksiin, mutta niiden määrääminen laahaa muiden maiden perässä.
Vesirokon neuvolarokotuksia jää toteutumatta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveysongelmien ehkäisyyn etsitään keinoja akatemiaohjelmalla.
Kuuntelu ja yksinkertaiset ahdistuksenhallintakeinot auttavat.
Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan, kirjoittavat asiantuntijat.
Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä. Mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?
Ruohonjuuritasolla näkee asioita, joihin haluaisi vaikuttaa, mutta keinoja ei ole, kirjoittaa Heidi Wikström.
– Miksi puhumme ilmastonmuutoksen yhteydessä edelleen vain kuluttajavalinnoista, ihmettelee Jussi Valtonen.
Peliongelmaan liittyy voimakkaita häpeän tunteita, jotka estävät avun hakemista. Asiasta pitää siksi vastaanotoilla kysyä. Seulontaa löytyy onneksi hyviä menetelmiä.
Väärät tulokset vähenivät parhaimmillaan yhdeksän prosenttia.
Ajatus 11-vuotiaan lapsen itsetuhoisuudesta kauhistuttaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Liikesalaisuuteen vetoaminen ontuu, koska kilpaileva tuote usein puuttuu, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Tavoitteena on, että jatkossa kaikki viimeisen vuosikurssin kandit osallistuvat ammattien väliseen opiskeluun.
Erikoislääkärin mielipiteen kysyminen lähettämällä potilas fyysisesti eri paikkaan ei ole oikein digiaikaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Muutamaan geenimerkkiin perustuva lausunto ei eroa sattumanvaraisesta, kirjoittaa perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Juha Kere.
Valviran eläkkeelle jäävä johtaja Tarja Holi on urallaan käsitellyt lukuisia potilaan menehtymiseen liittyviä kanteluja.
Hakija voi olla yksityinen tai julkinen palveluntuottaja.
Pöksyt voivat antaa lääkärille ja vanhemmille tietoa vauvan uniongelmista.
Mallista ei vaikuta olevan minkäänlaisia hyötyjä potilaille tai palvelujärjestelmälle, kirjoittaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.
Omat asenteet vaikuttivat siihen, miten taipuvaisia ammattilaiset olivat ohjaamaan rokotekriittisiä potilaita.
Suomi ei kaipaa uutta nikotiiniriippuvaisten sukupolvea, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Nopeampi vanheneminen korreloi toimintakyvyn heikkenemisen kanssa.
Polioon ei ole parannuskeinoa, mutta tartunta voidaan estää rokotteella.
Tehokkaan hoidon pääsee aloittamaan noin viikon sisällä lähetteen kirjoittamisesta.
Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria näkee kyllä kaikkialla, kirjoittaa Silja Kosola.
Tavoitteena on selvittää, antaako toisenlainen rokote suojan jälkitauteja vastaan.
Poikien rokottaminen voisi alkaa ensi vuonna.
Koko maassa 70 prosenttia tytöistä ottaa rokotteen.
Oman osaamisemme ihastelu vaivaa minua, kirjoittaa Jussi Valtonen.
HPV-tartunnat vähenivät 13?19-vuotiailla tytöillä 83 prosenttia.
