Kommentit
-
Joustavasti eläkkeelle ammattiryhmän työkyvyn mukaan
Erilaista työtä tehneet eivät ole samassa asemassa päättäessään työstään 63-vuotiaana. Toimihenkilömiehellä on edessään viisi eläkevuotta enemmän kuin työntekijämiehellä; naisilla ero on kolme vuotta.
-
Saako muistisairas kuolla kotona?
Jos tavoitteena on todella turvata myös muistisairaille mahdollisuus kuolla kotona, on ensin luotava heille mahdollisuus elää turvallisesti kotona myös kuolemaa edeltänyt elämä, painottaa geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri
-
Sairaala vailla hoitoa
Kuinka monta sairaalasäätiötä koko Suomi tarvitsisi ja kuinka moni voisi edes teoriassa onnistua tavoitteessaan? kysyy toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
-
"Rajuja aivotärähdyksiä" ei ole olemassakaan
Jokainen jääkiekkokaukalossa taklattu pelaaja, joka menettää iskun seurauksena tajuntansa, saa vähintään lievän aivovamman. Aivovammoja syntyy silloin, kun vastustajasta tulee valmentajien, pelaajien ja katsojien silmissä vihollinen. Tämän asenteen korjaaminen vaatii väkivallan aiheuttamien aivovammojen vakavuuden ymmärtämistä ja valmentajien vastuullisuutta, kirjoittaa neurologian erikoislääkäri Johanna Rellman.
-
Vegaaniäitien ravitsemuksesta on pidettävä huolta
Kasvisruokailu on yhä useammin arvovälitteinen valinta, ja on luonnollista, että nuoret äidit haluavat myös lastensa noudattavan samaa ruokavaliota. Tämä haastaa äitiys- ja lastenneuvoloiden ravitsemusneuvonnan, kirjoittaa ravitsemustieteen dosentti, kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Kosonen.
-
Tapaturmien ehkäisy on kunnan tehtävä
Tapaturmien järjestelmällinen seuranta ja ehkäisy edellyttävät tiimiä, joka analysoi tapaturmatiedon, tekee päätelmät ja suunnittelee ja toteuttaa tapaturmien ehkäisyä kunnassa yhdessä kaikkien kunnan palvelualueiden sekä muiden tahojen kanssa, kirjoittaa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen päällikkö Ilona Nurmi-Lüthje.
-
Tapiola
Tapiola ei ole paikka eikä se ole menneisyyttä. Se on nyt ja missä tahansa, Kontulassa, Westendissä, Hervannassa, Rovaniemellä, siellä missä sinä olet. Se on päällekkäinen, kylmä ja lohduton todellisuus, jossa ihmiset katsovat ja kävelevät ja juoksevat toistensa ohi, jossa sinä et näe minua enkä minä näe sinua, kirjoittaa Johannes Enroth.
-
Viileä kyyti
Putosin psykoosiin jyrkästi ja varoittamatta 50 vuoden iässä. Kuulluksi tulemisia oli hoidossa niukasti, kirjoittaa ohjaaja ja käsikirjoittaja Juha Hurme. Psykiatrian professori Sami Pirkola kommentoi.
-
Autismi – aiheuttajageeneistä aivojen kuvantamiseen
Autismi on varhaislapsuudessa alkava, vakava kehitysvammaisuusoireyhtymä, jolle tyypillistä on kontaktinottokyvyn puuttuminen. Lasten toimintakykyä voidaan parantaa ja elämänlaatua kohentaa kuntoutuksella, kirjoittaa professori Juha Kere.
-
Terveydenhuoltoa väijyy näennäisuudistus
Unelmoiden voi kuvitella, miltä tuntuisi, jos poliitikkomme puhuisivat ihmisten jokapäiväiseen elämään ja turvallisuuteen vaikuttavasta terveydenhuollon uudistuksesta samalla vakavuudella kuin turvallisuuspolitiikasta, kirjoittaa Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.
-
Keuhkolääketiede edistyy kohti yksilöllisiä hoitoja
Keuhkoalan tutkimuksessa on lähitulevaisuudessa odotettavissa lisää läpimurtoja. Otamme parhaillaan ensimmäisiä askeleita kohti yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja, joissa yksilön, ympäristön ja taudin monet ominaisuudet huomioidaan vaikuttavimpien hoitojen valitsemiseksi, kirjoittaa professori Maritta S. Jaakkola.
-
Mitä potilaan tulee tietää matkavakuutuksesta?
Asiantuntija vastaa tärkeimpiin kysymyksiin potilaan matkavakuutuksesta.
-
Raskausajan ravinto – avain hyvään terveyteen
Äidin ravinnolla ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Brittitukijat ovat osoittaneet, että vähiten hiilihydraatteja syövien äitien jälkeläisillä oli 6?9 vuoden iässä suurin kehon rasvaprosentti. On viitteitä siitä, että aikuisiän syömiskäyttäytyminen todellakin ohjelmoituu jo prenataalivaiheessa, kirjoittaa professori Johan Eriksson.
-
Lääkärin ABC
?Kun valittelin lausuntojen kirjoittamista, niitä tarvitseva henkilö totesi: Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin laatia lausunto, minä joudun elämään alentuneen toimintakykyni kanssa. Hän oli harvinaisen oikeassa.?
-
Osasairausvapaa on vaikuttava ja kustannustehokas hoito
Osasairausvapaan käyttö edellyttää hyvää yhteistyötä terveydenhuollon, työpaikan ja potilaan kesken. Katse tulisi suunnata vajaakuntoisuudesta osatyökykyisyyteen, kirjoittaa Esa-Pekka Takala.
-
Minne terveydenhuollon riskijätteet pitäisi laittaa?
Orgaanista jätettä ei saa sijoittaa kaatopaikoille vuoden 2016 alun jälkeen. Terveydenhuollon erityisjätteiden kohtalo on tämän jälkeen epäselvä ainakin osassa maata.
-
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 4/4
?Avuttomuus ja autettavana oleminen riisuvat potilaan. Minulta on kysytty, miten henkisesti jaksaa käydä vuodesta toiseen läpi vaikeita sairauskohtauksia. Jaksamisen ydin on tässä: ei pidä kiirehtiä ja olla kärsimätön kuntoutumisen hitauteen. Näkymää tulevaisuuteen ei saa menettää!?. Aiemmat osat on julkaistu 24.1., 25.1. ja 26.1.
-
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 3/4
?Vihdoin koitti ensimmäinen viikonlopun kotiloma. Koti-ikävissäni olin lähes koko hoitoajan miettinyt karkaamista kotiin. Nyt olisi oiva tilaisuus toteuttaa suunnitelma yksinkertaisesti jäämällä vain lomareissulta kotiin.?Neliosaisen kirjoituksen aiemmat osat julkaistiin torstaina ja perjantaina. Kirjoitussarja päättyy huomenna.
-
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 2/4
?Lääkärinkoulutuksestani huolimatta en itse tiennyt elinsiirroista juuri mitään. Päätin tyytyä kirurgin selontekoihin ja seuraamaan hänen ilmeitään: mikä hänen mukaansa oli normaalia tai lähes normaalia, oli sitä myös minulle.? Neliosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa julkaistiin eilen. Kirjoitus jatkuu lauantaina ja sunnuntaina.
-
Sairaus riisuu lääkärinkin – osa 1/4
Sairaalan siniharmaa standardipyjama on vastaansanomaton merkki huvenneesta elinvoimasta. Lääkärintakin automaattisesti antamaa arvostussuojaa ei enää ole, kirjoittaa Lääkärilehden entinen päätoimittaja, lääkintöneuvos Taito Pekkarinen kokemuksistaan sydämensiirtoleikkauksesta. Neliosaisen kirjoituksen seuraavat osat julkaistaan perättäisinä päivinä 25.1., 26.1. ja 27.1.